Luonnontilaiset kaupunkimetsät ovat vilkkaasti käytettyjä ulkoilupaikkoja ja terveyden lähteitä. Metsiä käytetään ulkoiluun yleensä sitä enemmän, mitä lähempänä asutusta ne sijaitsevat. Ne toimivat lisäksi rakennetun ympäristön melusuojana, näköesteenä, pölynsitojana ja samalla pehmentävät ja kaunistavat maisemaa.
Metsien terveysvaikutuksia on ryhdytty tutkimaan. On havaittu, että ihmisen elpyminen muun muassa stressitilasta on luonnonympäristöissä nopeampaa ja tehokkaampaa kuin rakennetuissa ympäristöissä, joihin myös ihmisen rakentamat puistot kuuluvat. Luonnossa myönteiset tunnetilat voimistuvat, keskittymis- ja suoriutumiskyky paranee, verenpaine ja pulssi laskevat ja lihasjännitys vähenee.
Näitä hyviä vaikutuksia ei tee pelkästään kaunis maisema, liikunta ja raikas ilma. Metsässä ihminen altistuu monenlaisille kemikaaleille, joita puut ja muut kasvit erittävät. Niiden vaikutuksia nyt tutkitaan.
Japanissa on syntynyt käsite ”metsäkylpy”, jolla tarkoitetaan lääkärin määräämää oleskelua metsässä. Japanilainen professori Miyazaki on kokeissaan osoittanut, että metsässä oleskelu vaikuttaa lukuisiin ihmisen kehon toimintoihin aina sydämen toiminnasta hormoni- ja sisäeritykseen saakka.
Jokainen tietää omasta kokemuksestaan, että luontoympäristö vaikuttaa elvyttävästi myös psyykkiseen hyvinvointiin. Muun muassa Tanskassa käytetään metsässä kävelyä terapiamuotona masennuksen hoidossa. Kunpa nuoret löytäisivät terveelliset metsäharrastukset!
Helsingissä on vielä jäljellä näitä ilmaisia ”lähiterveyskeskuksia”, mutta rakentaminen uhkaa monia virkistysalueita. Luontotyypeiltään monimuotoinen, arvokas Mustavuoren aluekin aiotaan raiskata rakentamalla.
Tällä hetkellä Helsingillä on käytettävissä runsaasti rakennusmaata. Keskustassa on Vuosaaren sataman vapauttamat alueet ja Lounais-Sipoossa lääniä riittää. Jäljellä olevat kaupunkimetsät pitää siis säilyttää kestävän kehityksen mukaisina lähivirkistysalueina, myös tuleville sukupolville.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti