Kysymyksiä kansanedustajaehdokkailleni

Eduskuntavaalit lähenevät. Vaalien teemoista on ollut keskustelua. Puolueiden puheenjohtajat ja media yrittävät tyrkyttää kansalle ajatusta: ”Nämä ovat ilmastonmuutosvaalit”.

Tämä ei ole ottanut tulta kansan parissa. Ilmastonmuutos on teema, josta kaikki puolueet ovat samaa mieltä. Ne voivat tällä teemalla valkopestä mainettaan: ”Me olemme tehneet kaiken oikein”. Kaikki puolueet ovat sulassa yhteisymmärryksessä hyväksyneet kaikki kansainväliset sopimukset ja lisäksi tehneet jo pitkälle yltäviä päätöksiä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi 2035.

Nyt näyttää siltä, että tulisi vanhustenhoitovaalit, mutta paljon voi vielä tapahtua. Tämä teema on siinä mielessä hyvä, että sen taustalla pilkottaa SOTE-sekoilu.

Kukaan ei ole uskaltanut ehdottaa Natoa ja turvallisuuspolitiikkaa vaalien teemaksi. Siitä on vaiettu kahdella kielellä, kaikkien puolueiden ja median voimin. Seuraava eduskunta ja siitä valittava hallitus kuitenkin päättää muun muassa hävittäjähankinnoista vuonna 2021, Suomen sotilaiden osallistumisesta Naton sotiin ja ehkä Nato-jäsenyydestäkin.

Eduskuntaan on nyt saatava sotapolitiikan vastustajia, aktiivisia rauhan edistäjiä. Suomen ulkopolitiikka pitää kääntää puolueettomuuden suuntaan ja turvallisuuspolitiikka takaisin liittoutumattomuuden tielle.

Selvittääkseni, ketkä ehdokkaat ovat rauhan puolella, sotaa vastaan, laadin ehdokkaille 7 kysymystä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Aion niitä kysellä aina, kun ehdokkaita tapaan. Kysele sinäkin.

Tässä olen lisännyt kysymyksien alle oman pohdintani eli millaiset vastaukset mielestäni edistävät rauhantilaa Suomessa.

1. Kannatatko Nato-optiota?

Nato-optio pitää poistaa seuraavasta hallitusohjelmasta. Se on turha, koska Suomen ei pidä koskaan liittyä Natoon. Eikä se olisi mahdollistakaan. Pariisin rauhansopimus kieltää Suomen sotilaallisen liittoutumisen Saksan kanssa ja Saksa on Naton jäsen, joten emme voi Natoon liittyä. Laillisesti, eli rikkomatta kansainvälistä sopimusta.

2. Onko Pariisin rauhansopimus mielestäsi edelleen voimassa?

Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 on edelleen Eduskunnan asetuskokoelmassa eikä siitä ole sopimusosapuolten yhteisellä sopimisella poistettu yhtään ainoaa pykälää. Se on siellä kokonaisena ja siis voimassa. Sopimusosapuolet ovat Venäjä (joka peri Neuvostoliiton kansainväliset sopimukset), Iso-Britannia ja YK:n turvallisuusneuvosto.

Suomi on kyllä rikkonut sopimusta pienin askelin moneen otteeseen, muun muassa hankkimalla pommituskapasiteettia ja JASSM-risteilyohjuksia Horneteihin. Venäjä ei ole protestoinut, koska haluaa säilyttää hyvät suhteet Suomeen. Jos protestoisi, pitäisi hankittu laiton sotakalusto luovuttaa sopijaosapuolille.

3. Kannatatko Suomen sotilaallista liittoutumista?

Suomen pitää pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Suomen laittomasti solmimat sotilaalliset puolustussopimukset Nato-maiden kanssa pitää purkaa. Hyvät suhteet kaikkiin maihin on pienen maan paras turva.

4. Kannatatko isäntämaa- sopimusta?

Syyskuussa 2014 allekirjoitettu Isäntämaa -sopimus Naton kanssa on solmittu laittomasti, ohi eduskunnan. Se pitää tuoda eduskunnan käsittelyyn ja purkaa. Jos enemmistöä sen purkamiseen ei löydy, siihen on kirjattava ainakin ne kaksi ehtoa, jotka Ruotsin parlamentti on siihen liittänyt. Ensinnäkin Suomen alueen käyttämiseen Naton sotilasoperaatioiden isäntämaana pitää aina olla Suomen eduskunnan suostumus. Toiseksi ydinaseita ei saa kukaan tuoda Suomen maa-, meri- tai ilmatilaan.

5. Kannatatko uusia hävittäjähankintoja?

Suomen puolustus ei tarvitse hävittäjiä, koska Suomi ei aio (tiettävästi) minnekään hyökätä.

Kalliit hävittäjät tuhoavat Suomen puolustuksen. Ensinnäkin: Hävittäjät ovat puolustuksessa tehottomia ja hitaita. Rajavalvontaan niitä ei myöskään tarvita, koska siinä käytetään nykyään muun muassa lennokkeja tai muuta kevyempää kalustoa. Jos puolustusta halutaan vahvistaa, pitäisi hankkia ilmatorjuntaohjuksia.

Toiseksi: hankinnat ovat niin kalliita, että ne vievät kaikki rahat Puolustusvoimien muulta kehittämiseltä. Maavoimat, jotka ovat olleet Suomen puolustuksen selkäranka, jäävät rappiolle. Jos hankitaan 64 hävittäjää, kuten on ehdotettu, ne maksavat 7 – 10 miljardia euroa. Niihin tarvittavat risteily- tai muut ohjukset maksavat vähintään 1,5 miljardia (kuten edelliset ohjukset maksoivat). Hävittäjien huolto, päivitykset, ohjausjärjestelmät, lentäjien koulutus, harjoituslennot ja sotaharjoitukset maksavat arviolta 2 miljardia vuodessa. Hävittäjien elinkaaren aikana (noin 30 vuotta) ne tulevat varovaisen arvion mukaan maksamaan 70 – 80 miljardia euroa. Tämä tulee aiheuttamaan Suomelle todellisen kestävyysvajeen.

Kolmanneksi on muistettava, että Yhdysvallat on laajalla koulutustoiminnallaan lobannut Suomenkin kenraalikunnan ja huippuvirkamiehet Puolustusministeriössä omalle puolelleen. Yhdysvallat tyrkyttää Suomelle hävittäjiä omien etujensa ja omien sotiensa takia. Siellä niitä tarvitaan, ympäri maailmaa.

6. Kannatatko Nato-maiden sotaharjoituksia Suomessa?

Nato-maiden sotilaita, hävittäjiä, hyökkäysvaunuja, sotalaivoja ja vakoilukalustoa on tuotu Suomeen 2016 alkaen sotaharjoituksiin. Se on nyt uusi normaali. Sitä ennen Nato-kalusto sai käydä Suomessa vain rauhanomaisilla juhlavierailuilla. Puolustusministeriö perustelee sotaharjoituksia muun muassa isäntämaasopimuksella.

Ennen vuotta 2014 pärjättiin vuosikymmeniä vallan mainiosti pääasiassa kotimaisilla sotaharjoituksilla. Nato-maiden sotaharjoituksissa harjoitellaan Yhdysvaltojen ja Naton hyökkäyssotia eri puolille maailmaa. Niihin Suomen ei pidä osallistua, joten Nato-maiden sotaharjoitukset Suomessa voidaan lopettaa.

7. Millä tavalla mielestäsi Venäjä uhkaa Suomea?

Tämänpä haluaisin tietää! Median ja poliitikkojen rummuttama ”Venäjän uhka” on tyhjää puhetta vailla perusteita. Venäjä ei ole uhannut Suomea sodalla tai millään muullakaan tavalla. Venäjän johto haluaa hyviä suhteita Suomeen. Venäjä ei ole edes huomauttanut Suomelle Pariisin rauhansopimuksen rikkomuksista, jota koko lähentyminen Natoon on. Tästä huolimatta mielikuvituksellisella Venäjän uhkalla perustellaan asehankintoja, sotaharjoituksia ja kaikkea kasvavaa militarismia Suomessa.

Taustatietoa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta:

Pentti Sainio: Minne Suomi pommittaa

Into Kustannus 2018, 208 sivua