Eduskuntavaalit lähenevät. Vaalien
teemoista on ollut keskustelua. Puolueiden puheenjohtajat ja media
yrittävät tyrkyttää kansalle ajatusta: ”Nämä ovat
ilmastonmuutosvaalit”.
Tämä ei ole ottanut tulta kansan
parissa. Ilmastonmuutos on teema, josta kaikki puolueet ovat samaa
mieltä. Ne voivat tällä teemalla valkopestä mainettaan: ”Me
olemme tehneet kaiken oikein”. Kaikki puolueet ovat sulassa
yhteisymmärryksessä hyväksyneet kaikki kansainväliset sopimukset
ja lisäksi tehneet jo pitkälle yltäviä päätöksiä
hiilineutraaliuden saavuttamiseksi 2035.
Nyt näyttää siltä, että tulisi
vanhustenhoitovaalit, mutta paljon voi vielä tapahtua. Tämä teema
on siinä mielessä hyvä, että sen taustalla pilkottaa
SOTE-sekoilu.
Kukaan ei ole uskaltanut ehdottaa Natoa
ja turvallisuuspolitiikkaa vaalien teemaksi. Siitä on vaiettu
kahdella kielellä, kaikkien puolueiden ja median voimin. Seuraava
eduskunta ja siitä valittava hallitus kuitenkin päättää muun
muassa hävittäjähankinnoista vuonna 2021, Suomen sotilaiden
osallistumisesta Naton sotiin ja ehkä Nato-jäsenyydestäkin.
Eduskuntaan on nyt saatava
sotapolitiikan vastustajia,
aktiivisia rauhan edistäjiä. Suomen ulkopolitiikka pitää kääntää
puolueettomuuden suuntaan ja turvallisuuspolitiikka takaisin
liittoutumattomuuden tielle.
Selvittääkseni,
ketkä ehdokkaat ovat rauhan puolella, sotaa vastaan, laadin
ehdokkaille 7 kysymystä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Aion
niitä kysellä aina, kun ehdokkaita tapaan. Kysele sinäkin.
Tässä
olen lisännyt kysymyksien alle oman pohdintani eli millaiset
vastaukset mielestäni edistävät rauhantilaa Suomessa.
1. Kannatatko
Nato-optiota?
Nato-optio pitää poistaa seuraavasta hallitusohjelmasta. Se on turha, koska Suomen ei pidä koskaan liittyä Natoon. Eikä se olisi mahdollistakaan. Pariisin rauhansopimus kieltää Suomen sotilaallisen liittoutumisen Saksan kanssa ja Saksa on Naton jäsen, joten emme voi Natoon liittyä. Laillisesti, eli rikkomatta kansainvälistä sopimusta.
2. Onko
Pariisin rauhansopimus mielestäsi edelleen voimassa?
Pariisin
rauhansopimus vuodelta 1947 on edelleen Eduskunnan asetuskokoelmassa
eikä siitä ole sopimusosapuolten yhteisellä sopimisella poistettu
yhtään ainoaa pykälää. Se on siellä kokonaisena ja siis
voimassa. Sopimusosapuolet ovat Venäjä (joka peri Neuvostoliiton
kansainväliset sopimukset), Iso-Britannia ja YK:n
turvallisuusneuvosto.
Suomi
on kyllä rikkonut sopimusta pienin askelin moneen otteeseen, muun
muassa hankkimalla pommituskapasiteettia ja JASSM-risteilyohjuksia
Horneteihin. Venäjä ei ole protestoinut, koska haluaa säilyttää
hyvät suhteet Suomeen. Jos protestoisi, pitäisi hankittu laiton
sotakalusto luovuttaa sopijaosapuolille.
3. Kannatatko
Suomen sotilaallista liittoutumista?
Suomen pitää pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Tämä tarkoittaa myös sitä, että Suomen laittomasti solmimat sotilaalliset puolustussopimukset Nato-maiden kanssa pitää purkaa. Hyvät suhteet kaikkiin maihin on pienen maan paras turva.
4. Kannatatko
isäntämaa- sopimusta?
Syyskuussa
2014 allekirjoitettu Isäntämaa -sopimus Naton kanssa on solmittu
laittomasti, ohi eduskunnan. Se pitää tuoda eduskunnan käsittelyyn
ja purkaa. Jos enemmistöä sen purkamiseen ei löydy, siihen on
kirjattava ainakin ne kaksi ehtoa, jotka Ruotsin parlamentti on
siihen liittänyt. Ensinnäkin Suomen alueen käyttämiseen Naton
sotilasoperaatioiden isäntämaana pitää aina olla Suomen
eduskunnan suostumus. Toiseksi ydinaseita ei saa kukaan tuoda Suomen
maa-, meri- tai ilmatilaan.
5. Kannatatko
uusia hävittäjähankintoja?
Suomen
puolustus ei tarvitse hävittäjiä, koska Suomi ei aio (tiettävästi)
minnekään hyökätä.
Kalliit
hävittäjät tuhoavat Suomen puolustuksen. Ensinnäkin: Hävittäjät
ovat puolustuksessa tehottomia ja hitaita. Rajavalvontaan niitä ei
myöskään tarvita, koska siinä käytetään nykyään muun muassa
lennokkeja tai muuta kevyempää kalustoa. Jos puolustusta halutaan
vahvistaa, pitäisi hankkia ilmatorjuntaohjuksia.
Toiseksi:
hankinnat ovat niin kalliita, että ne vievät kaikki rahat
Puolustusvoimien muulta kehittämiseltä. Maavoimat, jotka ovat
olleet Suomen puolustuksen selkäranka, jäävät rappiolle. Jos
hankitaan 64 hävittäjää, kuten on ehdotettu, ne maksavat 7 – 10
miljardia euroa. Niihin tarvittavat risteily- tai muut ohjukset
maksavat vähintään 1,5 miljardia (kuten edelliset ohjukset
maksoivat). Hävittäjien huolto, päivitykset, ohjausjärjestelmät,
lentäjien koulutus, harjoituslennot ja sotaharjoitukset maksavat
arviolta 2 miljardia vuodessa. Hävittäjien elinkaaren aikana (noin
30 vuotta) ne tulevat varovaisen arvion mukaan maksamaan 70 – 80
miljardia euroa. Tämä tulee aiheuttamaan Suomelle todellisen
kestävyysvajeen.
Kolmanneksi
on muistettava, että Yhdysvallat on laajalla koulutustoiminnallaan
lobannut Suomenkin kenraalikunnan ja huippuvirkamiehet
Puolustusministeriössä omalle puolelleen. Yhdysvallat tyrkyttää
Suomelle hävittäjiä omien etujensa ja omien sotiensa takia. Siellä
niitä tarvitaan, ympäri maailmaa.
6. Kannatatko
Nato-maiden sotaharjoituksia Suomessa?
Nato-maiden
sotilaita, hävittäjiä, hyökkäysvaunuja, sotalaivoja ja
vakoilukalustoa on tuotu Suomeen 2016 alkaen sotaharjoituksiin. Se on
nyt uusi normaali. Sitä ennen Nato-kalusto sai käydä Suomessa vain
rauhanomaisilla juhlavierailuilla. Puolustusministeriö perustelee
sotaharjoituksia muun muassa isäntämaasopimuksella.
Ennen
vuotta 2014 pärjättiin vuosikymmeniä vallan mainiosti pääasiassa
kotimaisilla sotaharjoituksilla. Nato-maiden sotaharjoituksissa
harjoitellaan Yhdysvaltojen ja Naton hyökkäyssotia eri puolille
maailmaa. Niihin Suomen ei pidä osallistua, joten Nato-maiden
sotaharjoitukset Suomessa voidaan lopettaa.
7. Millä
tavalla mielestäsi Venäjä uhkaa Suomea?
Tämänpä
haluaisin tietää! Median ja poliitikkojen rummuttama ”Venäjän
uhka” on tyhjää puhetta vailla perusteita. Venäjä ei ole
uhannut Suomea sodalla tai millään muullakaan tavalla. Venäjän
johto haluaa hyviä suhteita Suomeen. Venäjä ei ole edes
huomauttanut Suomelle Pariisin rauhansopimuksen rikkomuksista, jota
koko lähentyminen Natoon on. Tästä huolimatta
mielikuvituksellisella Venäjän uhkalla perustellaan asehankintoja,
sotaharjoituksia ja kaikkea kasvavaa militarismia Suomessa.
Taustatietoa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta:
Taustatietoa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta:
Pentti Sainio: Minne Suomi pommittaa
Into Kustannus 2018, 208 sivua
2 kommenttia:
Eihän siitä ole puolta vuottakaan, kun Suomi osallistui länsinaapurien kanssa Trident Juncture sotaharjoitukseen. Mikseipä pidettäisi harjoituksia ennakkoluulottomasti toisen puolen naapurin, Venäjän kanssa. Samalla voitaisiin tunnustella mahdollisuuksia hankkia noita Suhoj hävittäjiä. Eihän ne niitä uusimpia malleja myy, mutta jo Su30 kaupallisesta sarjasta löytyy ihan kelpo värkkejä. Kiinalaisille ne on ainakin kelvanneet.
Paljon, paljon halvemmaksi tulisi itäsuunnalta hankitut hävittäjät. Mutta niillä ei voi osallistua Naton sotiin, joten....
Lähetä kommentti