Vaalipäällikköni Sissi Kiisseli

Nimitin tänään vaalipäällikökseni Sissi Kiisselin. Hän on energinen, vilkas, nopea, aikaansaapa ja sosiaalinen.

Sissi on neljä kuukautta vanha kissanpentu. Se on hallinnut suvereenisti minun pientä huusholliani puolitoista kuukautta.

Sissi on tarkastanut paperipinoni levittämällä ne lattialle. Se rakastaa kukkia. Kuivakukat ovat parhaita, koska ne rapisevat ja hajoavat helposti. Kuivakukkakimppuni ovatkin nyt tuusannuuskana pölyimurin sisuksissa.

Alussa Sissi halusi aina osallistua tekstien tekoon hypäämällä tietokoneen näppäimistölle, kun aloitin työt sillä. Pikanäppäimillä se sai aikaan pientä hämminkiä. Vähitellen se kuitenkin oppi, että haluan tehdä tekstini ihan itse enkä tarvitse vaalipäällikköni apua. Nykyisin se käy levollisena päiväunille, kun siirryn tietokoneen ääreen. Tuossa se nyt pysyy pitkän tovin eikä siitä saa leikkikaveria, Sissi tuumii.

Välillemme on syntynyt lämmin riippuvuussuhde. Kun teen kotoa lähtöä, Sissi raivostuu. Se tuntee lähdon merkit: tavarat reppuun, ulkokengät jalkaan, päällystakki henkarista. Se hyökkailee eteisessä ympäriinsä kuin hullu. Kun avaimet kilahtavat taskussa, se ryntää ulko-ovelle salaman vauhdilla ja linnottautuu siihen. "Tästä ovesta et mene ilman minua!" se naukaisee. Sitten on minun vuoroni tehdä salaman nopeita harhautusliikkeitä, että pääsen ovesta ulos.

Tällä tarinalla haluan kertoa myös sen, että Helsinki-listojen koko vaalikampanja tehdään talkootyönä. Palkattua työvoimaa ei ole, kun se kehittyvien maakuntien tukikaan ei ole meitä muistanut eivätkä grynderit ole kiinnostuneet.

Tyhjää täynnä oleva ongelmajäte

YLE TV1:n järjestämä kunnallisvaalien aloitustempaus 18.9. Narinkka-torilla Helsingissä kääntyi mielessäni tragikoomiseksi symboliksi koko vaalisirkukselle.

Ehdokkaista koostuvan yleisön yläpuolella lillui koko ajan sakea ilmapallojen kumpupilvi. Oli Toivoa ja Reilua, koti-Suomea ja välillä hiukan kevään vihreää kamppailemassa ilmatilasta. Sinivalkoinen Perus sotkeutui Toivoon ja Vasemmistoliiton punainen pallo leppäkerttuihin. Naurettava markkinanäkymä sai Antti Pesosen huomauttamaan, että ilmapalloille pitäisi säätää haittavero. Kannatan.

Ilmapallot ovat kuin ovatkin hyvä symboli suurten puolueitten vaalikampanjoille. Tyhjää täynnä oleva, helposti puhkeava kupla, josta jää jäljelle vain maatumatonta jätettä.

Siellä täällä ilmapallojen seasta erottui keltaisia SKP:n plakaatteja, joissa oli oleellisen tärkeää asiaa: 850 euron perusturva, pääomatulot verolle, peruspalveluja ei saa karsia, kenkää kapitalisteille. Virkistävää, vaikka plakaatit olivat eduskuntavaalien teemoista. Olin ylpeä siitä, että SKP ei markkinoi politiikkaansa tyhjää täynnä olevalla ongelmajätteellä.

Ilmapallojen lisäksi puolueet jakavat karkkeja. Ota karkki, pistä suu makeaksi, ja unohdat jonot terveyskeskuksissa, lakkautetut koulut ja palvelumaksujen korotukset! Hymyillään kun tavataan! Oletko muuten huomannut, että kokoomuksen mainoksissa Toivo on kirjoitettu samanlaisella kirjasintyypillä kuin Karl Fazerin nimmari siinä klassisen sinisen suklaalevyn päällä?

Kaikki puolueet siirtyvät ison harppauksen vasemmalle vaalien alla. Kokoomus jopa loikkaa näissä vaaleissa kommunistien vanhan tunnuksen ”leikkisän” käytön alle ja siteeraa Kommunistista manifestia, hiukan muunnellen.

Puoluetoimistoissa toki tiedetään, mitä kansa ajattelee. Ihmisille ei voi kertoa tulevista palvelujen ja sosiaaliturvan leikkauksista, äänethän siinä menisi.

Narinkka-torilla esiintyneet eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat tekopyhien teko-enkelien joukkio, joista jokainen on ollut kurjistamassa kuntien taloutta ja hyväksymässä KUPRUa eli julkisten palvelujen lopullista alasajoa. Nyt vaalien alla sitten ollaan ”huolissaan” julkisten palvelujen tilasta - siis omista tekosista.

Suurella vaalirahalla ja kaiken maailman kehittyvien maakuntien tuella tehty ovela, harhauttava, alitajuntaan vetoava vaalimainonta pitäisi kieltää lailla. Äänethän tässä systeemissä ostetaan rahalla. Uudessa vaalilaissa ehdokkaille sallittaisiin vain A4-kokoinen plakaatti, jossa on kuva ja ehdokkaan esittely. Lehtiin samankokoiset mainokset kaikille, ei tv-mainontaa. Se olisi tasa-arvoista ja demokraattista.