Mustavuoren monimuotoinen luontokokonaisuus Pohjois-Vuosaaressa on ainutlaatuinen helmi Helsingissä. Sen luonnon monimuotoisuus perustuu kallioperän erikoislaatuisuuteen, joka poikkeaa koko muusta Helsingistä. Yleensä kallioperä on graniittia tai gneissiä. Vain Mustavuorella on tuli- ja tuhkaperäisiä, metamorfoosisia kivilajeja sekä runsaasti kalkkia ja siitä syntynyttä marmoria.
Kahden miljardin vuoden takaisista tapahtumista alueella todistavat näkyvissä olevat tyynylaavakalliot, joita syntyy vain tulivuoren purkauksissa.
Suomen Ympäristökeskus on todennut koko Mustavuoren metsäisen kallioalueen
valtakunnallisesti arvokkaaksi maiseman- ja luonnonsuojelun kannalta sekä biologisesti erittäin arvokkaaksi. Uudenmaan kallioalueitten kartoitus julkaistiin vuonna 2004.
Mustavuoren eteläosa, ns. Pohjois-Vuosaaren asemakaava-alue, on seudullinen ulkoilualue, jossa ulkoilee Liikuntaviraston vuoden 2001 laskelman mukaan 53 000 ulkoilijaa vuodessa. Tämän alueen rakentaminen ei siis ole paikallinen asia.
Rakentaminen poistaisi tuhansilta nuorilta jännittävät kalliot ja korpia, lehtoja, niittyjä ja soita sisältävän monipuolisen luontokoulun, joka on myös linnustoltaan ainutlaatuisen rikas. Korvaavaksi virkistysalueeksi ehdotettu autio täyttömäki ei korvaa nuorille tätä luontokoulua eikä metsäharrastuksia voi myöskään siirtää luonnonsuojelualueelle.
Kaavoitusalue toimii suojavyöhykkeenä Naturaan merkitylle luonnonsuojelualueelle, Mustavuoren lehdolle. Jos nykyinen massaulkoilualue poistetaan asukkaitten käytöstä, Helsingin arvokkain lehto tallautuisi ihmisten tahattoman kulutuksen alle.
Suunnittelualueella on geologisten ja luontoarvojenarvojen lisäksi muinaismuistolain nojalla suojeltuja tykkiteitä ja linnoituslaitteita sekä mm. vanha marmorikaivos. Museovirasto teki kesäkuussa 2008 esityksen Mustavuoren alueen liittämisestä valtakunnallisesti arvokkaitten historiallisten alueitten luetteloon (VAT).
Mustavuoren monin tavoin arvokas alue on kaavoitetava kokonaisuudessaan luonto- ja virkistysalueeksi.
Allekirjoita tämä adressi osoitteessa
http://www.adressit.com/mustavuorenpuolesta
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaupunkimetsät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kaupunkimetsät. Näytä kaikki tekstit
keskiviikko 11. helmikuuta 2009
maanantai 29. syyskuuta 2008
Terveyttä lähimetsästä
Luonnontilaiset kaupunkimetsät ovat vilkkaasti käytettyjä ulkoilupaikkoja ja terveyden lähteitä. Metsiä käytetään ulkoiluun yleensä sitä enemmän, mitä lähempänä asutusta ne sijaitsevat. Ne toimivat lisäksi rakennetun ympäristön melusuojana, näköesteenä, pölynsitojana ja samalla pehmentävät ja kaunistavat maisemaa.
Metsien terveysvaikutuksia on ryhdytty tutkimaan. On havaittu, että ihmisen elpyminen muun muassa stressitilasta on luonnonympäristöissä nopeampaa ja tehokkaampaa kuin rakennetuissa ympäristöissä, joihin myös ihmisen rakentamat puistot kuuluvat. Luonnossa myönteiset tunnetilat voimistuvat, keskittymis- ja suoriutumiskyky paranee, verenpaine ja pulssi laskevat ja lihasjännitys vähenee.
Näitä hyviä vaikutuksia ei tee pelkästään kaunis maisema, liikunta ja raikas ilma. Metsässä ihminen altistuu monenlaisille kemikaaleille, joita puut ja muut kasvit erittävät. Niiden vaikutuksia nyt tutkitaan.
Japanissa on syntynyt käsite ”metsäkylpy”, jolla tarkoitetaan lääkärin määräämää oleskelua metsässä. Japanilainen professori Miyazaki on kokeissaan osoittanut, että metsässä oleskelu vaikuttaa lukuisiin ihmisen kehon toimintoihin aina sydämen toiminnasta hormoni- ja sisäeritykseen saakka.
Jokainen tietää omasta kokemuksestaan, että luontoympäristö vaikuttaa elvyttävästi myös psyykkiseen hyvinvointiin. Muun muassa Tanskassa käytetään metsässä kävelyä terapiamuotona masennuksen hoidossa. Kunpa nuoret löytäisivät terveelliset metsäharrastukset!
Helsingissä on vielä jäljellä näitä ilmaisia ”lähiterveyskeskuksia”, mutta rakentaminen uhkaa monia virkistysalueita. Luontotyypeiltään monimuotoinen, arvokas Mustavuoren aluekin aiotaan raiskata rakentamalla.
Tällä hetkellä Helsingillä on käytettävissä runsaasti rakennusmaata. Keskustassa on Vuosaaren sataman vapauttamat alueet ja Lounais-Sipoossa lääniä riittää. Jäljellä olevat kaupunkimetsät pitää siis säilyttää kestävän kehityksen mukaisina lähivirkistysalueina, myös tuleville sukupolville.
Metsien terveysvaikutuksia on ryhdytty tutkimaan. On havaittu, että ihmisen elpyminen muun muassa stressitilasta on luonnonympäristöissä nopeampaa ja tehokkaampaa kuin rakennetuissa ympäristöissä, joihin myös ihmisen rakentamat puistot kuuluvat. Luonnossa myönteiset tunnetilat voimistuvat, keskittymis- ja suoriutumiskyky paranee, verenpaine ja pulssi laskevat ja lihasjännitys vähenee.
Näitä hyviä vaikutuksia ei tee pelkästään kaunis maisema, liikunta ja raikas ilma. Metsässä ihminen altistuu monenlaisille kemikaaleille, joita puut ja muut kasvit erittävät. Niiden vaikutuksia nyt tutkitaan.
Japanissa on syntynyt käsite ”metsäkylpy”, jolla tarkoitetaan lääkärin määräämää oleskelua metsässä. Japanilainen professori Miyazaki on kokeissaan osoittanut, että metsässä oleskelu vaikuttaa lukuisiin ihmisen kehon toimintoihin aina sydämen toiminnasta hormoni- ja sisäeritykseen saakka.
Jokainen tietää omasta kokemuksestaan, että luontoympäristö vaikuttaa elvyttävästi myös psyykkiseen hyvinvointiin. Muun muassa Tanskassa käytetään metsässä kävelyä terapiamuotona masennuksen hoidossa. Kunpa nuoret löytäisivät terveelliset metsäharrastukset!
Helsingissä on vielä jäljellä näitä ilmaisia ”lähiterveyskeskuksia”, mutta rakentaminen uhkaa monia virkistysalueita. Luontotyypeiltään monimuotoinen, arvokas Mustavuoren aluekin aiotaan raiskata rakentamalla.
Tällä hetkellä Helsingillä on käytettävissä runsaasti rakennusmaata. Keskustassa on Vuosaaren sataman vapauttamat alueet ja Lounais-Sipoossa lääniä riittää. Jäljellä olevat kaupunkimetsät pitää siis säilyttää kestävän kehityksen mukaisina lähivirkistysalueina, myös tuleville sukupolville.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)