Bolivia palasi tielle kohti sosialismia

Evo Moralesin 1997 perustama laajapohjainen ryhmittymä nimeltään Liike kohti sosialismia (Moviemento al Socialismo, MAS) voitti Boliviassa sekä presidentin että parlamenttivaalit 18.10.2020. Siihen päättyi vajaan vuoden kestänyt kaappausdiktatuurin aika. Presidentti Evo Morales syrjäytettiin lännestä tuettujen oikeistovoimien vallankaappauksella marraskuussa 2019. Hän joutui lähtemään maanpakoon ensin Meksikoon, josta hän siirtyi Argentiinaan. Väliaikaiseksi presidentiksi julistautui silloin senaatin varapuhemies Jeanine Ãnez.

Lokakuun vaaleissa 55,1 prosenttia bolivialaisista antoi tukensa ensimmäisellä kierroksella MASin ehdokkaalle Luis Arcelle. Morales ei ollut vaaleissa ehdokkaana, ja Ãnez luopui ehdokkuudesta, kun ilmeni, että hänellä ei ole kanantusta. Toiseksi eniten ääniä, vain 28.8 prosenttia, sai oikeiston Carlos Mesa. Varapresidentiksi valittiin aymara-alkuperäiskansaan kuuluva kokenut poliitikko David Choquehuanca. Hän toimi vuosina 2006−2017 maan ulkoministerinä.

MAS vahvisti kannatustaan maan 130-paikkaisessa kongressissa, jonne se sai 75 edustajaa. 36-paikkaiseen senaattiin MAS saa myös enemmistön, 21 edustajaa.

Luis Arce oli ollut Moralesin hallituksen talousministeri 2006-2017 ja 2019. Hän on 57-vuotias ekonomisti, yliopisto-opettaja ja poliitikko, joka on suurimman osan urastaan omistanut virkamiestyölle valtion palveluksessa. Sen uran hän aloitti jo 1987 Bolivian keskuspankissa.

MAS-liikkeen talouspolitiikka Luis Arcen johdolla oli menestys kansan kannalta. Bolivian bruttokansantuote nousi 9 miljardista dollarista yli 40 miljardiin dollarin. Talous kasvoi keskimäärin viisi prosenttia vuodessa, mikä tekee Bolivian taloudesta eniten kasvaneen eteläisen Amerikan valtioista. Samaan aikaan Bolivia vähensi köyhien osuutta 38,2 prosentista 15,2 prosenttiin, kuten YK:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomission (CEPAL) lähteet todistavat. Työttömyys saatiin laskemaan 8,1 prosentista 4,2 prosenttiin. Minimipalkka sen sijaan kohosi 60 dollarista 310 dollariin.

Arce astui presidentin virkaan 8.11.2020. Hän osallistui myös Äiti Maalle (Pachamama) ja esi-isille omistettuun perinteiseen seremoniaan Tiwanakussa, jossa hän vastaanotti alkuperäiskansojen tuen osoituksena vallankäyttäjien valtikan. Evo Morales palasi tämän jälkeen Argentiinasta Boliviaan miljoonien ihmisten riemusaatossa. Moralesilla ei kuitenkaan ole paikkaa maan hallituksessa.

Arce korostaa valtion satsaavan muun muassa biodieselin valmistukseen ja litiumin tuotantoon, mutta myös ruokaomavaraisuuteen, sähkön vientiin ja kaasuteollisuuteen. Hän painottaa, että Bolivia aikoo jatkossakin pitää luonnonvaransa valtion käsissä.

Onnittelut Bolivian kansalle kansan tahdon tärkeästä voitosta!

 

Ilmavoimien "ihme"

Helsingin Sanomat kertoo 2.9.2020 Puolustusvoimien tuoreesta Radio Kipinä -podcastista. Siinä Ilmavoimien operaatiopäällikkö Juha-Pekka Keränen kaavailee Suomen 60 HX-hävittäjän pudottavan 600 vihollisen hävittäjää.

”Jos pääsemme 1:n suhde 10:een, niin silloin se on kuusisataa hävittäjää tai pommikonetta tai mitä sieltä nyt tuleekaan sitten, joita pääsemme pudottamaan alas.” Keränen sanoo podcastissa. Podcastin vetäjä kapteeni Tommi Kangasmaa sanoo, että ”tämä pudotussuhde on sinänsä uusia asia, millä me tulemme ulos”. Tällä siis perustellaan hävittäjähankintaa.

Sillä lailla. Nyt ollaan armeijassa irti todellisuudesta – ja se kuulostaa vaaralliselta. Mitään perusteluja ei 600 viholliskoneen pudottamiselle kerrota. Miten ihmeessä yksi suomalainen hävittäjä pystyisi ampumaan alas 10 viholliskonetta ennen tuhoutumistaan? Epävarmaa on, ehtisikö hävittäjä edes kentältä ilmaan sitä ennen.

Armeijan piirissä lienee suosittua hokea vanhaa sodanaikaista sanontaa, että ”yksi suomalainen sotilas vastaa kymmentä ryssää”. Siitä kai se ”pudotussuhde” tulee eikä todellisuudesta. Tuo sanonta ei sitten silloinkaan pitänyt paikkaansa, kun sodan lopuksi se yksi suomalainen juoksi kannasta pitkin kiireellä pakoon kymmentä neuvostosotilasta. Tai ehkä tuli se yhdestoistakin.

Suomessa on paljon puhuttu ”talvisodan ihmeestä”. Nyt sitten ihmettelemän tätä ”ilmavoimien ihmettä” eli 600 alas ammuttua vihollishävittäjää.

Yksi paikkansa pitävä tietokin armeijan podcastissa oli. Strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen vahvistaa lähetyksessä, että hävittäjävalmistajien antamista tiedoista on paljastunut, ettei Suomi tule saamaan kymmenellä miljardilla eurolla alun perin suunniteltuja 64:ää uutta hävittäjää.

”Kaikkien tarjoukset 64:stä menivät pitkälti yli kymmenen miljardin”, Puranen sanoo. Nähtäväksi jää, tinkiikö ilmavoimat haaveistaan vai kaadetaanko veronmaksajien rahaa enemmän kuin 10 miljardia tähän hukkaputkeen. Ja tämän lisäksi tuulee varustelu- ja aseistuskulut, käyttö ja päivitykset, lentäjien koulutus ym kuluja, joita on arvioitu tulevan 60lle hävittäjälle niiden käyttöiän aikana 20 - 50 miljardia.

 Jos hävittäiä välttämättä halutaan, on arvioitu, että pieni Suomi pärjäisi rajavalvonnassa 4 hävittäjällä. Tässä on valtava, järkevä säästökohde

Onko USA:n hegemonia vain savijalkojen varassa?

Presidentti Vladimir Putin vieraili hiljattain Helsingissä työvierailulla. Suomen valtavirtamedia kohteli suurvallan presidenttiä ala-arvoisella tavalla, halveksien, pistellen ja tökkien. Journalismin pohjanoteeraus, eipä siitä sen enempää.

Mediaa diplomaattisemmin ei käyttäytynyt myöskään isäntä, presidentti Sauli Niinistö. Näin kuvasarjan presidenttien tiedotustilaisuudesta (jota myös katselin tvstä). Joka ikisessä kuvassa Niinistö mulkoili otsa rypyssä vihaisesti Putinia. Putinin kasvot olivat vakavat, ehkä vähän kyllästyneet välillä. Mutta ei hymyn häivettäkään kummankaan kasvoilla, missään vaiheessa koko vierailun aikana – ainakaan niissä kuvissa, joita näin.

Mitä oli tapahtunut siinä lyhyessä, vajaan tunnin kestäneessä kahdenkeskisessä neuvottelussa? Sitä emme tiedä. Työvierailuilla neuvottelut kestävät yleensä paljon pitempään. Arvailen Putinin keskeyttäneen Niinistön jorinat sanoen: ”Miksi jauhaisimme tässä taas samat asiat uudelleen, eiköhän mennä syömään?” Tarkoittaen, että kun umpiluuhun ei mikään mene läpi, niin antaa olla.

Ei siis hyvältä näyttäneet Putinin ja Niinistön välit. Tiedotustilaisuudessa Niinistö harjoitti (tapansa mukaan) neulanpistopolitiikkaa tökkien Putinia mm jätehuollosta. Näinhän sitä tehdään kutsutulle vieraalle?

Mutta sitten pääsi Niinistöltä iso valhe: ”Ei USA ole sijoittamassa Eurooppaan INF-sopimuksen kieltäviä ohjuksia.” Kohteliaasti Putin vastasi: ”Tätä en ole tiennytkään. Jos näin on, se on hyvä asia.” Näin ei asia kuitenkaan ole. Puolassa ja Romaniassa on valmiina USAn ns. ohjuspuolustusjärjestelmät, jotka on hetkessä muutettavissa ohjushyökkäysjärjestelmiksi. Sitä varten ne järjestelmät siellä ovat.

Ranskassa auringonpaistetta

Muutama päivä ennen Suomen vierailuaan Putin kävi presidentti Emmanuel Macronin vieraana Ranskassa, Macronin kesäasunnolla. Työvierailu siis sekin.

Kaikissa näkemissäni kuvissa molemmat presidentit ja myös rva Macron hymyilevät toisilleen aurinkoisesti. Jotain perin erilaista kuin Helsingissä oli siis tapahtunut Ranskassa. Noista keskusteluista Suomen mediassa tiedetään sen verran, että Macron oli moittinut kovia otteita Moskovan mielenosoituksissa. Siihen oli Putinin helppo vastata viitaamalla keltaliivien mielenosoituksiin, jotka ovat kestäneet jo 39 viikkoa ja joissa on kuollut 11 ihmistä ja loukaantunut noin 2500, ja myös putkaan vietyjä on tuhansia.

Tästäkin huolimatta Macron maalaili tapaamisen jälkeen tyytyväisenä uutta suurta talousaluetta, joka ”ulottuisi Lissabonista Vladivistokiin”. Eli EU:n ja Euraasian alueen talousyhteistyötä.

Hetkinen, mistä tämä on tuttu sanonta?

Vuonna 2010 Putin piti puheen, jossa ehdotti seuraavaa:

"Ehdotamme (EU:lle) yhtenäisen talousalueen perustamista, joka ulottuu Lissabonista Vladivostokiin. Tulevaisuudessa voisimme harkita jopa vapaakauppa-aluetta tai sitäkin syvempää taloudellista yhteistyötä. Lopputulos olisi koko mantereen kattava markkina-alue, jonka arvo olisi triljoonia euroja."

Saiko Putin siellä kesäasunnolla Macronin pään kääntymään puolelleen tässä asiassa? Ei se kyllä olisi ihme. Putinilla on aina hyvät perustelut. Tuohan olisi maailman suurin talousalue (ja sitä Putin haluaakin, vastapainoa USA:n hegemonialle). Nähtäväksi jää, mitä tästä seuraa.

Ongelma sijaitsee USA:ssa. Siellä syvä valtio ei hyväksy tällaista vahvaa kilpailijaa. Kaikkensa USA on tehnyt, että Eurooppakin jakaantuisi kahtia eikä siitä olisi vaaraa USA:n hegemonialle.

Venäjän eristäminen Euroopasta aloitettiin pian tuon Putinin 2010 puheen jälkeen. Synnytettiin Ukrainan kriisi ja hoidettiin vallanvaihto siellä. Sillä saatiin EU-maat hylkimään Venäjää ja vielä pakotettiin EU asettamaan talouspakotteita Venäjälle. USA:n hegemoniasta on kysymys myös Urainan kriisissä. Se kriisi oli täystuho Putinin haaveille suuresta euraasialaisesta talousalueesta. Toistaiseksi.

Mutta maailma on muuttumassa. Kiina on yhtä suuri talousmahti kuin USA ja Kiina kannattaa Euraasian liittoa. USA:n hegemonia vapisee savijaloillaan. Elämme mielenkiintoisia aikoja.

RAUHANOPPOSITIO-RYHMÄN AVOIN KIRJE ULKOMINISTERI PEKKA HAAVISTOLLE:

Ulkoministeri Pekka Haavisto,

Rauhanoppositio-ryhmä on seurannut hämmästyneenä ja huolestuneena ensimmäisiä kommenttejanne maailman politiikasta ministerinä ollessanne.

Julkisuudessa olleet kommenttinne Iranin ja Yhdysvaltojen välisestä kriisistä ovat mielestämme kohtuuttomia. Vaaditte malttia Iranilta, mutta ette kriisin aiheuttajalta. ”Olemme viestittäneet malttia tässä tilanteessa eri tavoin Iranin nykyhallinnolle”, sanotte mediatietojen mukaan. Miksi ette vaadi malttia myös Yhdysvaltojen hallinnolta?

Yhdysvallat on jo pitkään uhkaillut Irania. Milloin Iran on uhannut hyökätä Yhdysvaltoihin? ”Iranin uhka” on täysin vailla todellisuuspohjaa. Äskettäin Yhdysvallat lähetti Iranin ilmatilaan kaksi vakoilulennokkia, joista toisen Iran ampui alas kuten ilmavalvonalla kaikissa maissa on oikeus tehdä. Hyökkäyksen ilmatilaan teki siis Yhdysvallat, ei Iran. Lisäksi Yhdysvallat teki tiettävästi kyberhyökkäyksen Iranin ilmapuolustusta vastaan.

Yhdysvallat sanoi yksipuolisesti irti Iranin kanssa solmitun Iranin ydinasevarustelua rajoittavan sopimuksen. Korostatte, että Iranin pitäisi pysyä sopimuksessa. Mielestämme pitää vaatia, että Yhdysvallat palaa tuon kansainvälisen sopimuksen piiriin. Iranin hyväksyntä on sellaiselle sopimukselle, jonka toinen puoli oli pakotteiden purkaminen Irania vastaan. Nyt Yhdysvallat lisäsi rankkoja pakotteita Iranille, joten Iranin syy pysyä sopimuksessa raukesi. Malttia pitäisi toivoa Yhdysvalloilta.

Toivotte, että Iran voitaisiin sitoa kansainsainväliseen yhteistyöhön. Iran valinnee itse kansainväliset kumppaninsa, joita sillä onkin, lähinnä Aasian ja Lähi-idän alueilla. ”Kaikkein vaarallisimmillaan Iran on eristäytyvä Iran”, sanotte. Iran ei eristäydy, vaan Yhdysvallat eristää sitä lännestä ankarilla talouspakotteillaan.

Rauhanvälittäjänä Suomi on tosiaan menettänyt asemansa, kuten sanotte. ”Muut Pohjoismaat, kuten Norja ja Ruotsi, ovat tätä mahdollisuutta käyttäneetkin hyvin aktiivisesti. Kyllä Suomi voi olla tässä samassa joukossa,” sanotte, aivan oikein.

Toivomme, että ministerikautenanne edistätte aktiivisesti Suomen ystävällisiä suhteita kaikkiin maihin, erityisesti naapurimaihimme. Hyvät suhteet kaikkiin maihin on pienen maan turvallisuuden tärkein tae. Vaadimme, että Suomea ei koskaan käytetä minkään maan isäntämaana hyökkäyssodassa. Kehitys siihen suuntaan pitää katkaista.

Kannatamme neuvotteluja ja diplomatiaa. Ja rauhaa toivomme kaikille kansoille,

Helsinki 27.06.2019

terveisin

Rauhanoppositio-ryhmä

(yhteystiedot)

Sitaattien lähde: https://yle.fi/uutiset/3-10845043?fbclid=IwAR3dI3YzpImS7fHtLojXyaDCyhrd62nfrq0lOrep9Nh4o7Kj4_hSmgCFfm4

Sota-ajan sensuuri hiipii Suomeen?

Vuonna 2014 Suomeen perustettiin Mediapooli Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) yhteyteen. Kaikki Suomen vaikutusvaltaisimmat päätoimittajat eli Ylen, MTV:n, Sanoma-konsernin ja suurimpien valtavirtamedian lehtien sekä suurimpien kustannustalojen päätoimittajat/toimitusjohtajat ovat ”klubin” jäseniä. Mukana on myös Puolustusvoimien ja poliisin edustus.

Mediapooli kokoontuu säännöllisesti ja sillä on alaryhmiä, muun muassa sisältöryhmä. Nykyinen puheenjohtaja on Otava-konsernin toimitusjohtaja Alexander Lindholm ja sihteerinä Tero Koskinen, joka työskentelee Medialiitossa Eteläranta 10:ssä.

Mediapoolia rahoittaa HVK eli valtio.

Mediapoolin sivulla kerrotaan poolin tavoite kapulakielellä:

”Mediapoolin tavoite on turvata median toiminta Suomessa. Suomalainen tapa turvata huoltovarmuus elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyönä on kansainvälisesti ainutlaatuinen. Poolin toiminnan ydin on tukea tiedonvälityksen teknistä varautumista kriisitilanteisiin ja varmistaa siten sananvapauden toteutuminen. Yksi Mediapoolin tehtävistä on edistää kyberturvallisuutta mediayrityksissä. Mediapoolia kiinnostavat myös informaatiovaikuttamisen ja sosiaalisen median ilmiöt.”

Ruotuväki-lehden haastattelussa 2.12.18 Alexander Lindholm sanoi:

"Poolissa on muun muassa sisältöryhmä ja hallitus, ja kaikki tekevät omaa työtään tavoitteiden eteen. Tämän lisäksi tehdään vaikuttamistyötä, kuuntelemista, koulutusta ja seurataan ylipäätään, mitä maailmassa tapahtuu."

Lindholmin mukaan Mediapoolin hallituksen kokouksissa käsitellään muun muassa informaatiovaikuttamista ja sosiaalisen median ilmiöitä.

Informaatiovaikuttamista siellä toden teolla käsitellään. Näyttää siltä, että Mediapoolin päätoimittajat päättävät, mitä tietoa mediassa Suomen kansalle jaetaan ja mistä vaietaan.

Huoltovarmuuskeskus

Huoltovarmuuskeskuksen sivulla sen tehtävä kuvataan kapulakielellä näin:

”Huoltovarmuuden keskeisin tavoite on turvata kriittisten infrastruktuurien, tuotannon ja palveluiden toimivuus siten, että väestön, talouselämän ja maanpuolustuksen välttämättömimmät perustarpeet pystytään täyttämään kaikissa olosuhteissa. Huoltovarmuus on perinteisesti merkinnyt materiaalien saannin varmistamista. Huoltovarmuustoiminnan painopistettä suunnataan entistä vahvemmin kriittisen infrastruktuurin toimintakyvyn varmistamiseen materiaalisen varautumisen lisäksi. Kriittisellä infrastruktuurilla tarkoitetaan perusrakenteita, palveluja ja niihin liittyviä toimintoja, jotka ovat välttämättömiä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen ylläpitämiseksi.”

Otapa siitä selvä, mitä tuo tarkoittaa.

Tavallisen kansan mielissä huoltovarmuuskeskuksen toiminta kuuluu sota-aikaan.

Nato turvaamassa Suomen huoltovarmuutta

Mediapoolin kanssa samoihin aikoihin Nato-maat perustivat Helsinkiin hybridiosaamiskeskuksen. Sen toiminta ja henkilöstö on suurimmaksi osaksi salaista, mutta on kai selvää, että hybridikeskus käy hybridisotaa eli tuottaa propagandaa ”vihollista” vastaan. Ei ole epäselvää, kuka Naton hybrissodankäynnin vihollinen on. Se käy ilmi myös Mediapoolin ohjaamista valtamedian uutisista.

HVK:n sivulta löytyy mielenkiintoinen kappale, joka kytkee Suomen huoltovarmuuden Natoon. Kappaleessa Kansainvälinen toiminta/Naton rauhankumppanuus sanotaan:

”Rauhankumppanuuden keskeisiin tavoitteisiin kuuluu sotilaallisen ja poliittisen yhteistyön ohella yhteiskunnan siviilisektoreiden valmius ja infrastruktuurien toimivuus. Siviilivalmiuden yhteistyössä kiinnitetään huomiota elintärkeiden hyödykkeiden sekä palveluiden tuotantoon ja logistiikkaan, infrastruktuuriin sekä valmiussuunnittelun systematiikkaan ja menetelmiin.”

HVK on siis yhteistyössä Naton kanssa ja sillä on myös oma edustaja Naton pääkonttorissa.

Huoltovarmuuskeskuksen (ja sen Mediapoolin) yläpuolella on vielä Turvallisuuskomitea. Se kuulostaa sota-ajan organisaatiolta. Se muodostuu ministeriöiden ja tasavallan presidentin kansliapäälliköistä ja sillä on oma sihteeristönsä. Jokin aika sitten kansliapäälliköt ilmoittivat, mitä seuraavan hallituksen on tehtävä. Esim. Yle ja Hesari julkaisivat kansliapäälliköiden viestin näkyvästi. Näin se käskytysketju kulkee.

Viime vuosina valtavirtamediamme uutissisällöt ovat yksipuolistuneet ja yhdenmukaistuneet. Kriittiset äänet on pyritty vaientamaan ja leimaamaan eri mieltä olevat valemedioiksi, Venäjän agenteiksi tai vihapuhujiksi. On näyttänyt siltä, että vaikutusvaltainen Mediapooli muodostaa käytännössä sensuurin, jollaista harjoitetaan yleensä vain sota-aikana.

Hybridiosaamista ja mediasensuuria

"Suomen ylikansallista suurpääomaa ja militarismia palvelevat oikeistopuolueet ovat muiden puolueiden passiivisuuden johdosta kyenneet pystyttämään Suomeen Yhdysvaltoja ja EU:n NATO-maita palvelevan sensuurin, josta tällä hetkellä näyttää olevan mahdotonta päästä eroon. Media pystyy jälleen ratkaisemaan eduskuntavaalit kuten presidentinvaalit NATOa tyydyttävällä tavalla ellei kansa herää ja äänestä oikein”, psykiatri, ex-kansanedustaja Pirkko Turpeinen-Saari sanoo.

Pirkko Turpeinen-Saari piti alustuksen ”Miten Nato on muuttanut ja muuttaa Suomea” Igor Panarinin kirjan Hybridisodat julkistamistilaisuudessa 9.3.2019.

Noin kaksi vuotta sitten Helsinkiin perustettiin NATO-maiden hybridiosaamiskeskus. Sen tarkoituksena on sanottu olevan Venäjän oletetun hybridisodan vastainen toiminta. Millaista keskuksen toiminta on, siitä ei julkisuuteen kerrota. Sen johtajalta ja asiantuntijoilta media pyytää usein lausuntoja erityisesti Venäjää koskevissa asioissa.

Vuoden 2014 keväällä valtioneuvoston kanslia järjesti kansanedustajille seminaarin Venäjän hybridivaikuttamisesta. Keskeisten medioiden päätoimittajat yhdessä valtioneuvoston tiedottajan Markku Mantilan kanssa vastasivat ohjelmasta. Valtioneuvosto lähetti myöhemmin Harvardin yliopistoon Yhdysvaltoihin 100 toimihenkilöä, tiedottajia ja virkamiehiä, oppimaan hybridisodan käyntiä.

Suomen virkamiesten ja median johtoporras on siis hyvin valmennettu hybridisodan käymiseen.

Mediapooli ohjaa mediaa

”Suomen valtavirtamedia, kustannustalot, Yleisradio ja MTV mukaan luettuna ovat muodostaneet Mediapooliksi ristityn yhteenliittymän, joka sitoutui myönteiseen yhteistyöhön NATOn hybridikeskuksen kanssa”, Turpeinen-Saari kertoi.

Mediapoolin tehtävänä sanotaan olevan ”media-alan huoltovarmuudesta huolehtiminen”. Sen puheenjohtajana toimi aluksi YLEn toimitusjohtaja Lauri Kivinen. Tänä vuonna puheenjohtajaksi tuli Otava-konsernin toimitusjohtaja Alexander Lindholm.

”Tuntemattomalla prosessilla valtioneuvosto on kytkenyt valtion turvallisuuskomitean alaisen huoltovarmuuskeskuksen tähän mediapoolin ja hybridikeskuksen yhteenliittymään rahoittamalla mediapoolia. Siten käytännössä kaikki Suomessa toteutettava informaatio noudattaa NATOn tavoitteita. Mikäli näin ei ole, poikkeavan informaation voidaan katsoa uhkaavan valtion turvallisuutta”, Turpeinen-Saari totesi. ”Tämä yhteenliittymä muodostaa maahamme ennen näkemättömän valtiollisen sensuurin. Tämän sensuurin ideologinen johtaja on NATO. ”

Miten tähän on tultu?

Yhdysvallat aloitti presidentti Ronald Reaganin aikana erilaisten ”demokratiaa” edistävien järjestöjen perustamisen CIA:n rinnalle. Tarkoituksena oli luoda Yhdysvaltojen johtama maailma antamalla vallanhalulle ja ryöstötoiminnalle demokratian naamio.
George H. W. Bushin aikana Yhdysvallat lähti propagandan, taloudellisen kiristyksen, lahjonnan ja sotilaallisen voiman erilaisin yhdistelmin hajottamaan sosialistisia maita lähtien Puolasta sekä Neuvostoliitosta ja päätyen Jugoslavian liittovaltion pommittamiseen.
Haltuunotto- ja ryöstöprojekteja naamioimaan tarvittiin tehokasta korruptiota sekä median ja markkinointitoimistojen propagandaa.

”Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajoamisella oli valtava merkitys Suomessa. Koko se osa yhteiskuntaa, joka sodan jälkeen oli joutunut alistumaan hyvään yhteistyöhön Neuvostoliiton kanssa ja painamaan natsiliittolaisuuden ihannoinnin taka-alalle, pääsi heittämään alistumisen taakan harteiltaan. Suojeluskunnat ja Lotta-järjestöt nousivat maan alta. Puolustusministeriksi noussut Elisabeth Rehn palautti asekätkijöiden kunnian.”

Suomen media ei tiennyt tai tietoisesti valehteli hajotettavien ja haltuun otettavien maiden kohtalosta. Se on kuvannut tapahtumien kulun Yhdysvaltojen ja NATOn silmälasien läpi.

Esimerkkejä mediapimennosta

Suomalaiset eivät ole mediastaan kuulleet Afganistanista ja Lähi-Idästä tuotettujen jihadistien ja uudelta mantereelta saapuneiden natsien käytöstä Yhdysvaltojen ja Euroopan keskeisten NATO-maiden tavoitteiden aikaansaamiseksi. Serbien holokausti on täysin tuntematon. Samoin kroaattien suorittama serbien kansanmurha ja etninen puhdistus Kroatian Krajinassa elokuussa 1995. Tämän etnisen puhdistuksen salaamiseksi Yhdysvallat nosti esiin valheellisen version Srebrenican tapahtumista.

Suomalaisille ei ole kerrottu jihadistien tuomisesta Tsetseniaan taistelemaan Venäjän hallitusta vastaan. Ei myöskään sitä, että Kosovon albaanit ehdoin tahdoin kieltäytyivät yhteistyöstä Jugoslavian valtionhallinnon kanssa samoin kuin kieltäytyivät osallistumasta demokraattisiin vaaleihin. Sen sijaan Yhdysvallat sekä Iso-Britannia, Ranska ja Saksa kouluttivat ja aseistivat KLA:n albaanitaistelijoita tavoitteenaan vallata Kosovo Yhdysvaltojen sotilastukikohdaksi. KLA oli aiemmin luokiteltu terroristijärjestöksi.

”Suomalaiset diplomaatit, entiset YK:n virkamiehet, ovat esiintymisillään Suomen mediassa vahvistaneet NATOn propagandaa. Heistä keskeisimpiä ovat presidentti Martti Ahtisaari sekä entinen puolustusministeri, YK:n Balkanin ihmisoikeusraportoijanakin toiminut Elisabeth Rehn. Oikeushammaslääkäri Helena Ranta on toiminut Martti Ahtisaaren oikeana kätenä. Lisäksi kansanedustaja Pekka Haavisto on vähätellyt NATOn pommitusten merkitystä ja tuhoja”, Turpeinen-Saari kertoo.

Julkisuudessa on annettu kuva, että suomalaiset ovat olleet rauhanrakentajina Balkanilla. Tämä illuusio on tehnyt mahdottomaksi tarkastella, mitä Jugoslavian hajottamissodissa tapahtui.

Suomalaiset Jugoslavian pommitusten kätilönä

Kouriintuntuvimman panoksen NATOn hyväksi Suomi suoritti vuoden 1999 alussa, jolloin Jugoslavian hallitus oli pyytänyt Suomesta oikeuslääkäriryhmän tutkimaan Racakin kylässä tapahtuneen taistelun uhrien ruumiita. Ruumiit oli koottu yhteen kaivantoon. ETYJ:n tarkkailijoiden yhdysvaltalainen puheenjohtaja William Walker väitti henkilöiden tulleen teloitetuiksi juuri siinä paikassa.

Ranskalainen TV-ryhmä oli kuvannut koko päivän tapahtumat ja toimittajat kirjoittivat selostuksensa muutaman päivän kuluttua. Mikään ei viitannut teloituksiin, vaan terroristien kylän takaisin valtaamiseen Jugoslavian hallituksen poliisien toimesta.

Oikeuslääkärit avasivat ruumiit yhdessä jugoslavialaisten ja valkovenäläisten kollegojen kanssa. Kun yksi avasi, toinen seurasi vieressä. Avausten jälkeen kaikki ryhmät olivat yksimielisiä, että henkilöitä ei ollut teloitettu.

Yhdysvallat oli odottanut tilaisuutta aloittaa Jugoslavian pommitukset. Presidentti Bill Clinton viittasi puheessaan hirviömäisiin tekoihin ja Rannan lausuntoon ja aloitti pommitukset.

Martti Ahtisaaren saama Nobelin rauhanpalkinto ikään kuin sementoi NATOn version todellisuudesta.

Toisenlainenkin totuus...

Elisabeth Rehn on lukuisissa TV-ohjelmissa vahvistanut NATOn propagandaa siitä, että muslimit ovat uhreja ja serbit syyllisiä Jugoslavian sotien tapahtumiin.

Presidentti Mauno Koivisto oli toista mieltä. Hän kirjoitti esipuheen teokseen Toisenlainen kuva Kosovosta. Hän toteaa: ”Minulle tuottaa edelleen vaikeuksia kuvata niitä tunteita, joiden vallassa jouduin seuraamaan NATOn toimesta suoritettua Jugoslavian ruhjomista vuonna 1999. Minä vihasin ja toisaalta ihailin sitä ammattitaitoa, jolla NATOn propagandistit orkestroivat Kosovon sodan tiedottamisen. Nyttemmin orkestrointia ei enää tarvita, se on jo tehnyt tehtävänsä. Serbien oletetusta syntilistasta on tullut mantra, jota automaattisesti luetaan. Olen halunnut vaikuttaa siihen, että toisenlainenkin totuus Kosovon sodasta saisi kirjan muodon.”

Euroopan unionin jäsenmaiden enemmistö kuuluu NATOon. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa EU:n kannat vain voimistavat tätä Suomeen iskostunutta NATOa myötäilevää todellisuutta. NATOn hybridiosaamiskeskus ja edellä mainittu sensuuri tekee tosiasiassa mahdottomaksi tuon sensuurin ulkopuolisen totuuden esilletuomisen ilman, että asianomainen menettää virkansa tai maineensa.

Painajaisuni

Minua pelottavat tulevat eduskuntavaalit. Miten median manipuloima Suomen kansa nyt taas äänestää? Nämä vaalit voivat olla Suomelle kohtalokkaat.

Meillä on menossa raju vaaleihin vaikuttaminen, vaikka valtavirtamedia siitä tekopyhästi varoittelee. Kokoomusomisteinen ja -johtoinen media, siis myös YLE, vaikuttaa tehokkaalla, ovelalla manipuloinnilla sinunkin ajatuksiisi. Ulkopuolisista vaikuttajista näen vain EU:n/Naton hybridisotakeskuksen, joka johtaa valtavirtamedian uutisointia. Nato siis vaikuttaa tuleviin vaaleihin.

Olen nähnyt painajaisunta. Unessa kokoomus voittaa vaalit, koska nykyhallitusta vastustavien äänet hajaantuvat yli kymmeneen sirpalepuolueeseen. Kokoomuksesta tulee pääministeripuolue, joka ottaa apupuolueekseen aatteelleen myötämieliset Perussuomalaiset ja Siniset. Perussuomalaisethan ovat nyt nousussa keskustasta pakenevien äänillä ja painajaisessani he ovat kolmen suuren puolueen joukossa.

Painajaisessa eduskuntaan valitaan sahuri-Hakkaraisen kaltaisia tyyppejä, jotka käyvät eduskunnassa vain painamasssa käskettyä nappia ja muutoin keskittyvät nautiskelemaan suuresta palkasta ja muista eduista.

Herään painajaisesta kauhun tunteeseen. Nykyinen sotaministeri saa jatkaa ministerinä 1930-luvun tyylistä sodan lietsontaansa. Ja Hakkaraisesta tulee kulttuuriministeri.

Mitä olisi tehtävä? Mikäpä minä olen neuvomaan, jokainen tutkikoon tätä asiaa sydämessään. Mielestäni eduskuntaan on nyt saatava sotapolitiikan vastustajia, aktiivisia rauhan edistäjiä. Kannattaa muistaa äänestyskopissa, että läpi päässeistä kansanedustajista valitaan seuraava hallitus, ei kenestäkään ulkopuolelle jäävästä.