sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Bolivia palasi tielle kohti sosialismia

Evo Moralesin 1997 perustama laajapohjainen ryhmittymä nimeltään Liike kohti sosialismia (Moviemento al Socialismo, MAS) voitti Boliviassa sekä presidentin että parlamenttivaalit 18.10.2020. Siihen päättyi vajaan vuoden kestänyt kaappausdiktatuurin aika. Presidentti Evo Morales syrjäytettiin lännestä tuettujen oikeistovoimien vallankaappauksella marraskuussa 2019. Hän joutui lähtemään maanpakoon ensin Meksikoon, josta hän siirtyi Argentiinaan. Väliaikaiseksi presidentiksi julistautui silloin senaatin varapuhemies Jeanine Ãnez.

Lokakuun vaaleissa 55,1 prosenttia bolivialaisista antoi tukensa ensimmäisellä kierroksella MASin ehdokkaalle Luis Arcelle. Morales ei ollut vaaleissa ehdokkaana, ja Ãnez luopui ehdokkuudesta, kun ilmeni, että hänellä ei ole kanantusta. Toiseksi eniten ääniä, vain 28.8 prosenttia, sai oikeiston Carlos Mesa. Varapresidentiksi valittiin aymara-alkuperäiskansaan kuuluva kokenut poliitikko David Choquehuanca. Hän toimi vuosina 2006−2017 maan ulkoministerinä.

MAS vahvisti kannatustaan maan 130-paikkaisessa kongressissa, jonne se sai 75 edustajaa. 36-paikkaiseen senaattiin MAS saa myös enemmistön, 21 edustajaa.

Luis Arce oli ollut Moralesin hallituksen talousministeri 2006-2017 ja 2019. Hän on 57-vuotias ekonomisti, yliopisto-opettaja ja poliitikko, joka on suurimman osan urastaan omistanut virkamiestyölle valtion palveluksessa. Sen uran hän aloitti jo 1987 Bolivian keskuspankissa.

MAS-liikkeen talouspolitiikka Luis Arcen johdolla oli menestys kansan kannalta. Bolivian bruttokansantuote nousi 9 miljardista dollarista yli 40 miljardiin dollarin. Talous kasvoi keskimäärin viisi prosenttia vuodessa, mikä tekee Bolivian taloudesta eniten kasvaneen eteläisen Amerikan valtioista. Samaan aikaan Bolivia vähensi köyhien osuutta 38,2 prosentista 15,2 prosenttiin, kuten YK:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian talouskomission (CEPAL) lähteet todistavat. Työttömyys saatiin laskemaan 8,1 prosentista 4,2 prosenttiin. Minimipalkka sen sijaan kohosi 60 dollarista 310 dollariin.

Arce astui presidentin virkaan 8.11.2020. Hän osallistui myös Äiti Maalle (Pachamama) ja esi-isille omistettuun perinteiseen seremoniaan Tiwanakussa, jossa hän vastaanotti alkuperäiskansojen tuen osoituksena vallankäyttäjien valtikan. Evo Morales palasi tämän jälkeen Argentiinasta Boliviaan miljoonien ihmisten riemusaatossa. Moralesilla ei kuitenkaan ole paikkaa maan hallituksessa.

Arce korostaa valtion satsaavan muun muassa biodieselin valmistukseen ja litiumin tuotantoon, mutta myös ruokaomavaraisuuteen, sähkön vientiin ja kaasuteollisuuteen. Hän painottaa, että Bolivia aikoo jatkossakin pitää luonnonvaransa valtion käsissä.

Onnittelut Bolivian kansalle kansan tahdon tärkeästä voitosta!


 

keskiviikko 9. syyskuuta 2020

Ilmavoimien "ihme"

Helsingin Sanomat kertoo 2.9.2020 Puolustusvoimien tuoreesta Radio Kipinä -podcastista. Siinä Ilmavoimien operaatiopäällikkö Juha-Pekka Keränen kaavailee Suomen 60 HX-hävittäjän pudottavan 600 vihollisen hävittäjää.

”Jos pääsemme 1:n suhde 10:een, niin silloin se on kuusisataa hävittäjää tai pommikonetta tai mitä sieltä nyt tuleekaan sitten, joita pääsemme pudottamaan alas.” Keränen sanoo podcastissa. Podcastin vetäjä kapteeni Tommi Kangasmaa sanoo, että ”tämä pudotussuhde on sinänsä uusia asia, millä me tulemme ulos”. Tällä siis perustellaan hävittäjähankintaa.

Sillä lailla. Nyt ollaan armeijassa irti todellisuudesta – ja se kuulostaa vaaralliselta. Mitään perusteluja ei 600 viholliskoneen pudottamiselle kerrota. Miten ihmeessä yksi suomalainen hävittäjä pystyisi ampumaan alas 10 viholliskonetta ennen tuhoutumistaan? Epävarmaa on, ehtisikö hävittäjä edes kentältä ilmaan sitä ennen.

Armeijan piirissä lienee suosittua hokea vanhaa sodanaikaista sanontaa, että ”yksi suomalainen sotilas vastaa kymmentä ryssää”. Siitä kai se ”pudotussuhde” tulee eikä todellisuudesta. Tuo sanonta ei sitten silloinkaan pitänyt paikkaansa, kun sodan lopuksi se yksi suomalainen juoksi kannasta pitkin kiireellä pakoon kymmentä neuvostosotilasta. Tai ehkä tuli se yhdestoistakin.

Suomessa on paljon puhuttu ”talvisodan ihmeestä”. Nyt sitten ihmettelemän tätä ”ilmavoimien ihmettä” eli 600 alas ammuttua vihollishävittäjää.

Yksi paikkansa pitävä tietokin armeijan podcastissa oli. Strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja Lauri Puranen vahvistaa lähetyksessä, että hävittäjävalmistajien antamista tiedoista on paljastunut, ettei Suomi tule saamaan kymmenellä miljardilla eurolla alun perin suunniteltuja 64:ää uutta hävittäjää.

”Kaikkien tarjoukset 64:stä menivät pitkälti yli kymmenen miljardin”, Puranen sanoo. Nähtäväksi jää, tinkiikö ilmavoimat haaveistaan vai kaadetaanko veronmaksajien rahaa enemmän kuin 10 miljardia tähän hukkaputkeen. Ja tämän lisäksi tuulee varustelu- ja aseistuskulut, käyttö ja päivitykset, lentäjien koulutus ym kuluja, joita on arvioitu tulevan 60lle hävittäjälle niiden käyttöiän aikana 20 - 50 miljardia.

 Jos hävittäiä välttämättä halutaan, on arvioitu, että pieni Suomi pärjäisi rajavalvonnassa 4 hävittäjällä. Tässä on valtava, järkevä säästökohde

Bolivia palasi tielle kohti sosialismia

Evo Moralesin 1997 perustama laajapohjainen ryhmittymä nimeltään Liike kohti sosialismia (Moviemento al Socialismo, MAS) voitti Boliviassa ...