Päin honkia

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, sanoo eräs suomalainen sanalasku. Tämän katajaisen kansamme perinteessä on paljon luontoon liittyviä sanontoja, erityisesti metsään ja puihin. Metsän jumala Tapio onkin suomalaisten vanhin jumala. Älä polta päreitäsi, kun sanon, että metsäläisiä edelleenkin ollaan.

Tosin nykyisessä tehokkaitten klikkaajien hiiriyhteiskunnassa osa porukasta vieraantuu luonnosta ja itsestään. Masennuspillereitä ahmitaan kiihtyvällä vauhdilla. Siitä hyötyy eniten lääketeollisuus.

En väitä, että masennus ei olisi lääkintää vaativa sairaus monissa tapauksissa. Olen vain ihmetellyt erästä yhteensattumaa. Kun Suomen markkinoille tuli 1990-luvulla uuden sukupolven kalliita masennuslääkkeitä, joilla ei ole pahoja sivuvaikutuksia, Suomeen ilmestyi nopeassa tahdissa 300 000 masennusta sairastavaa. Taitaa nyt olla jo 600 000.

* * *
Viime vuosina on ryhdytty tutkimaan metsien terveysvaikutuksia. On havaittu, että ihmisen elpyminen stressitilasta on tehokkaampaa luonnossa kuin rakennetussa ympäristössä. Ainakin Japanissa ja Tanskassa jo nyt käytetään masennuksen hoidossa ”metsäkylpyä”, jolla tarkoitetaan lääkärin määräämää oleskelua metsässä.

Luonnossa myönteiset tunnetilat voimistuvat, keskittymiskyky paranee, verenpaine ja pulssi laskevat ja lihasjännitys vähenee. Näitä hyviä vaikutuksia ei tee pelkästään kaunis maisema, liikunta ja raikas ilma. Metsässä ihminen altistuu monenlaisille kemikaaleille, joita puut ja muut kasvit erittävät. Tätä asiaa nyt tutkitaan maailmalla.

* * *
Tämä metsäinen joulusaarna johtuu siitä, että Helsingin kaupunkisuunnittelu antoi ikävän joululahjan Mustavuoren luontoalueen ystäville: alueelle valmistui äskettäin uusi asemakaavaluonnos. Siitä on nyt mielipiteitä laadittu siinä toivossa, että uudessa lautakunnassa kaikki eivät ole täysiä puupäitä tai käpyaivoja.

Kaupunkisuunnittelu Helsingissä menee kyllä päin honkia, jos se poistaa lähimetsät asukkaiden käytöstä. Tässä on kysymys myös siirrosta köyhiltä rikkaille. Lähiluonnossa liikkuminen on juuri köyhien harrastus, niiden joilla ei ole autoa, kesämökkiä eikä golf- tai lasketteluvarusteita. Mustavuoren ulkoilualueen päälle suunnitellaan sellaisia miljoonakämppiä, että tavallinen helsinkiläinen voi katsella niitä vain ulkoapäin. Luonto uhrataan rikkaille.

Lähden tästä katsomaan omaa joulukuustani. Se on noin 100-vuotias ja kasvaa Mustavuorella. Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto, sanoo suomalainen. Toivon, että saan käydä sitä tervehtimässä myös tulevina jouluina.

Terveyttä lähimetsästä

Luonnontilaiset kaupunkimetsät ovat vilkkaasti käytettyjä ulkoilupaikkoja ja terveyden lähteitä. Metsiä käytetään ulkoiluun yleensä sitä enemmän, mitä lähempänä asutusta ne sijaitsevat. Ne toimivat lisäksi rakennetun ympäristön melusuojana, näköesteenä, pölynsitojana ja samalla pehmentävät ja kaunistavat maisemaa.

Metsien terveysvaikutuksia on ryhdytty tutkimaan. On havaittu, että ihmisen elpyminen muun muassa stressitilasta on luonnonympäristöissä nopeampaa ja tehokkaampaa kuin rakennetuissa ympäristöissä, joihin myös ihmisen rakentamat puistot kuuluvat. Luonnossa myönteiset tunnetilat voimistuvat, keskittymis- ja suoriutumiskyky paranee, verenpaine ja pulssi laskevat ja lihasjännitys vähenee.

Näitä hyviä vaikutuksia ei tee pelkästään kaunis maisema, liikunta ja raikas ilma. Metsässä ihminen altistuu monenlaisille kemikaaleille, joita puut ja muut kasvit erittävät. Niiden vaikutuksia nyt tutkitaan.

Japanissa on syntynyt käsite ”metsäkylpy”, jolla tarkoitetaan lääkärin määräämää oleskelua metsässä. Japanilainen professori Miyazaki on kokeissaan osoittanut, että metsässä oleskelu vaikuttaa lukuisiin ihmisen kehon toimintoihin aina sydämen toiminnasta hormoni- ja sisäeritykseen saakka.

Jokainen tietää omasta kokemuksestaan, että luontoympäristö vaikuttaa elvyttävästi myös psyykkiseen hyvinvointiin. Muun muassa Tanskassa käytetään metsässä kävelyä terapiamuotona masennuksen hoidossa. Kunpa nuoret löytäisivät terveelliset metsäharrastukset!

Helsingissä on vielä jäljellä näitä ilmaisia ”lähiterveyskeskuksia”, mutta rakentaminen uhkaa monia virkistysalueita. Luontotyypeiltään monimuotoinen, arvokas Mustavuoren aluekin aiotaan raiskata rakentamalla.

Tällä hetkellä Helsingillä on käytettävissä runsaasti rakennusmaata. Keskustassa on Vuosaaren sataman vapauttamat alueet ja Lounais-Sipoossa lääniä riittää. Jäljellä olevat kaupunkimetsät pitää siis säilyttää kestävän kehityksen mukaisina lähivirkistysalueina, myös tuleville sukupolville.