Tyhjää täynnä oleva ongelmajäte

YLE TV1:n järjestämä kunnallisvaalien aloitustempaus 18.9. Narinkka-torilla Helsingissä kääntyi mielessäni tragikoomiseksi symboliksi koko vaalisirkukselle.

Ehdokkaista koostuvan yleisön yläpuolella lillui koko ajan sakea ilmapallojen kumpupilvi. Oli Toivoa ja Reilua, koti-Suomea ja välillä hiukan kevään vihreää kamppailemassa ilmatilasta. Sinivalkoinen Perus sotkeutui Toivoon ja Vasemmistoliiton punainen pallo leppäkerttuihin. Naurettava markkinanäkymä sai Antti Pesosen huomauttamaan, että ilmapalloille pitäisi säätää haittavero. Kannatan.

Ilmapallot ovat kuin ovatkin hyvä symboli suurten puolueitten vaalikampanjoille. Tyhjää täynnä oleva, helposti puhkeava kupla, josta jää jäljelle vain maatumatonta jätettä.

Siellä täällä ilmapallojen seasta erottui keltaisia SKP:n plakaatteja, joissa oli oleellisen tärkeää asiaa: 850 euron perusturva, pääomatulot verolle, peruspalveluja ei saa karsia, kenkää kapitalisteille. Virkistävää, vaikka plakaatit olivat eduskuntavaalien teemoista. Olin ylpeä siitä, että SKP ei markkinoi politiikkaansa tyhjää täynnä olevalla ongelmajätteellä.

Ilmapallojen lisäksi puolueet jakavat karkkeja. Ota karkki, pistä suu makeaksi, ja unohdat jonot terveyskeskuksissa, lakkautetut koulut ja palvelumaksujen korotukset! Hymyillään kun tavataan! Oletko muuten huomannut, että kokoomuksen mainoksissa Toivo on kirjoitettu samanlaisella kirjasintyypillä kuin Karl Fazerin nimmari siinä klassisen sinisen suklaalevyn päällä?

Kaikki puolueet siirtyvät ison harppauksen vasemmalle vaalien alla. Kokoomus jopa loikkaa näissä vaaleissa kommunistien vanhan tunnuksen ”leikkisän” käytön alle ja siteeraa Kommunistista manifestia, hiukan muunnellen.

Puoluetoimistoissa toki tiedetään, mitä kansa ajattelee. Ihmisille ei voi kertoa tulevista palvelujen ja sosiaaliturvan leikkauksista, äänethän siinä menisi.

Narinkka-torilla esiintyneet eduskuntapuolueiden puheenjohtajat olivat tekopyhien teko-enkelien joukkio, joista jokainen on ollut kurjistamassa kuntien taloutta ja hyväksymässä KUPRUa eli julkisten palvelujen lopullista alasajoa. Nyt vaalien alla sitten ollaan ”huolissaan” julkisten palvelujen tilasta - siis omista tekosista.

Suurella vaalirahalla ja kaiken maailman kehittyvien maakuntien tuella tehty ovela, harhauttava, alitajuntaan vetoava vaalimainonta pitäisi kieltää lailla. Äänethän tässä systeemissä ostetaan rahalla. Uudessa vaalilaissa ehdokkaille sallittaisiin vain A4-kokoinen plakaatti, jossa on kuva ja ehdokkaan esittely. Lehtiin samankokoiset mainokset kaikille, ei tv-mainontaa. Se olisi tasa-arvoista ja demokraattista.