Kansa on puhunut, pulinat pois... on kuulemma Johannes Virolaisen lanseeraama sanonta. Mutta nyt vasta pulista pitääkin! Väitän, että eniten ääniä saivat ne, jotka eniten pistivät rahaa vaalikampanjaan. Yllättävää olisi ollut, jos toisin olisi käynyt. Keskusta pisti likoon 1,5 miljoonaa, kokoomus yhden millin ja demarit 800 000 euroa. Tämä oli siis äänisaaliitten järjestys. Poliitikot keksivät muita selityksiä: alhaisen äänestysinnon, SAK:n huonon mainoksen, "meidän loistavan kampanjan" ynnä muuta - mutta minä pitäydyn omassani: raha.
Mielenkiintoista on tutustua yksittäisiin vaalibudjetteihin, kun ne julkistetaan. Muutama uusi eduskuntaan nousija kiinnostaa, esimerkiksi kolmen kokoomuksen helsinkiläisen aivan tuntemattoman rivivaltuutetun rahapanos. Näitä kolmea lukuunottamatta Helsingistä läpipäässet ovat kaikki peräti tuttuja ennestään.
Yksi tuntematon oli joku Karhuvaara (nainen), joka tuijotteli minua kaikissa liityntäliikenteen busseissa koko vaalien alusviikon ja lupasi pitää huolta vanhuksista. Ihmettelin kuka se on. No, nyt se on kansanedustaja.
Joku Hakola taas tuijotti Vuosaaressa kävellessä jokaisesta mainospylväästä. Ihmettelin kuka sekin on, ei ole ikinä ennen Vuosaaressa mainostanut. Ja Vuosaari-lehteäkin se käytti ahkerasti. Ekaa kertaa elämässäni omassa lehdessämme mainosti joku ihan tuntematon naama. Kaikki ison mainoskampanjan Vuosaaressa tehneet ovat aiemmin olleet minulle tuttuja politiikan naamoja.
Poikkeuksiakin säännöstä rahakasa = äänimäärä on. Paavo Arhinmäen vaalibudjetti ei kai ollut kovin iso. Mutta työmäärä kansan parissa kapakoissa ja toreilla on sellainen, että ei sitä moni jaksa. Paavo tekee käsittääkseni sitä työtä jatkuvasti eikä vain ennen vaaleja. Niinkuin kaikkien pitäisi.
Vaalien allahan vain lupaillaan kaikenlaista. Helppo homma. Mutta vaalien jälkeen pitäisi uskaltaa mennä kansan pariin kertomaan, miksi taas tehtiin sellainen päätös kuin tehtiin. Minä menen kyllä joskus kysymään siltä Karhuvaaralta, miten se on pitänyt huolta vanhuksista.
2 kommenttia:
Sikäli hupaisaa, että vaaleissa hävinneet selittävät tappion syiksi kampanjoissa tehdyt virheet, eivätkä näe mitään vaikutusta edellisen vaalikauden tekemisistään. Vaalit tuntuvat olevan pelkkää mediapeliä, lupaukset ovat jo täysin unohtuneet, vaikka vaalit olivat vasta toissapäivänä.Tällaistahan tämä on ollut jo parikymmentä vuotta.
Joo, mediapeliä ja mielikuvilla pelaamista vaalit ovat sen lisäksi, että toisilla on rahaa ja toisilla ei.
Lähetä kommentti