Norjan ja Ruotsin rauhanaktivistien
aloitteesta laadittu yhteispohjoismainen kannanotto Pohjolan
militarisointia ja Natoa vastaan on iso tietopaketti siitä, mitä
täällä tapahtuu sotavarustelurintamalla. Vetoomus on pitkä ja
perusteellinen. Alla otteita siitä.
Venäjän puolustusministeri Sergei
Shoigun 24.7.2018 esittämä huoli Suomen ja Ruotsin
lähentymisestä Natoon oli täysin aiheellinen. Erityisesti hän
korosti viime toukokuussa solmittua puolustussopimusta USA:n, Suomen
ja Ruotsin välillä.
Nato uhkaa sotiaallisesti yhä enemmän
Venäjää kylmän sodan hengessä. Se järjestää jatkuvasti
massiivisia sotaharjoituksia Itämeren maissa ja sijoittaa pysyviä
joukkoja Puolaan, Balttiaan ja nyt myös Norjaan. Shoigu kertoi vain,
että Venäjän on pakko oman turvallisuutensa vuoksi vastata
Nato-maiden (ja myös lähellä Natoa olevien Suomen ja Ruotsin)
sotilaalliseen varusteluun Venäjän rajoilla.
Kannanoton militarisointia vastaan ovat
allekirjoittaneet useat kymmenet järjestöt Norjasta, Tanskasta ja
Ruotsista. Suomesta muun muassa isot rauhanjärjestöt eivät ole
allekirjoittaneet, mutta Rauhanpuolustajat on julkaissut vetoomuksen
nettisivuillaan (osoite alla) ja jakaa huolen Pohjolan
militarisoinnista. Allekirjoittajina Suomesta ovat Rauhanpuolustajien
Lapin piirijärjestö, Naiset Rauhan puolesta ja nyt myös SKP ja
Kommunistien liitto.
Tukikohtia ja asevarastoja Pohjolaan
Vetoomuksessa todetaan, että sodan vaara kasvaa Pohjolassa samalla kun asevarustelu kiihtyy Naton johdolla.
Norjaan perustetaan USA:n
laivastotukikohtia. Ryggen lentokenttä Mossin lähellä varustetaan
Naton lentotukikohdaksi. Islannissa Keflavikista tuli USA:n
sotilastukikohta 2016.
Yhteistyössä EU:n kanssa
liikenneväylät, energiaverkostot, tietoverkot ja lainsäädäntö
mukautetaan sotatila huomioon ottaen. USA:n sotilaiden läsnäolo
Arlandan lentokentällä Ruotsissa on esimerkki tästä kehityksestä.
Pysyvien tukikohtien perustamiseksi
Norjaan on otettu ensi askeleet. 300 USA:n merisotilasta on
sijoitettu Vaernesiin Trondheimin lähelle ja toinen tukikohta on
perusteilla.
Norjaan varastoidaan suurta määrää sotilaskalustoa amerikkalaisia varten. Kalusto on varastoitu isoihin tunturiluoliin muun muassa Tröndelagissa.
Norjaan varastoidaan suurta määrää sotilaskalustoa amerikkalaisia varten. Kalusto on varastoitu isoihin tunturiluoliin muun muassa Tröndelagissa.
F-35-hävittäjät ja ydinaseet
Ensimmäiset F-35-hävittäjät ovat saapuneet Norjaan ja ovat saaneet tukikohdan Tröndelagin Örlandetissa. Muutaman vuoden kuluttua samanlaisia hävittäjiä sijoitetaan Tanskaan Saksan rajan läheisyyteen. Suomi harkitsee F-35-hävittäjien hankintaa.
Näillä lentokoneilla Pohjola on saanut hyökkäysaseen, joka voi kuljettaa ydinaseita ja risteilyohjuksia. Koneiden lentosäde mahdollistaa sen, että ne yltävät kohteisiin syvälle Venäjälle. F-35-hävittäjät muodostavat osan USA-johtoista Nato-lennostoa.
Pohjoismaita ei enää voi pitää
rauhan valtioina.
Pohjolasta tärkeä osa Naton
ohjuspuolustusta
Yhdysvaltojen ja Naton ohjuspuolustusta integroidaan osaksi Pohjolan sotilasjärjestelmiä.
Norjan Vardöön todennäköisesti vuoteen 2020 mennessä valmistuva Globus 3 -tutka tekee Pohjolasta tärkeän osan Naton ohjuspuolustusjärjestelmää. Sen kautta Pohjola saa johtavan roolin. Pohjoismaiden sopimukset Naton kanssa marraskuussa 2017 merkitsevät, että myös Suomen ja Ruotsin tiedustelumateriaali on Naton käytettävissä.
Itämeren alueen militarisointi
tapahtuu monin tavoin. Vuodesta 2009 lähtien USA/Nato sekä Suomi ja
Ruotsi ovat järjestäneet lentosotaharjoituksia Viron, Liettuan ja
Latvian yllä sekä laivastoharjoituksia Itämerellä. Ruotsi on
perustanut sotilastukikohdan Gotlantiin. Tanska suunnittelee uutta
tiedusteluasemaa Bornholmiin. Norjan Hönefossissa on merkittävä
keskus, josta käsin valvotaan puheluita ja sosiaalista
mediaa.
Tanskan sotilasbudjettia on tarkoitus kasvattaa 20 prosentilla seuraavan kuuden vuoden aikana. Osa tästä on F-35-hävittäjien hankintaa. Tanskalaiset sotalaivat varustetaan ohjuksilla ja tutkilla sekä pidemmän päälle mahdollisesti myös ydinkärjin varustetuilla ohjuksilla. Miehittämättömät lennokit kuuluvat myös suunnitelmiin.
Nato on perustamassa 4 000 sotilaan sotajoukot Baltian maihin. Tanska on nimetty paikaksi, johon Nato-joukot kokoontuvat, mikäli sota Venäjän kanssa syttyy. Tätä varten perustetaan 20 000 sotilaan vahvuinen osasto turvaamaan logistiikkaa.
Tanskan sotilasbudjettia on tarkoitus kasvattaa 20 prosentilla seuraavan kuuden vuoden aikana. Osa tästä on F-35-hävittäjien hankintaa. Tanskalaiset sotalaivat varustetaan ohjuksilla ja tutkilla sekä pidemmän päälle mahdollisesti myös ydinkärjin varustetuilla ohjuksilla. Miehittämättömät lennokit kuuluvat myös suunnitelmiin.
Nato on perustamassa 4 000 sotilaan sotajoukot Baltian maihin. Tanska on nimetty paikaksi, johon Nato-joukot kokoontuvat, mikäli sota Venäjän kanssa syttyy. Tätä varten perustetaan 20 000 sotilaan vahvuinen osasto turvaamaan logistiikkaa.
Suomi ja Ruotsi isäntämaina
Suomen ja Ruotsin isäntämaasopimukset Naton kanssa tarkoittavat, että isäntämaan kutsun saatuaan Nato voi harjoitella sotaa näissä maissa sekä uhata sodalla tai käydä sotaa kolmatta maata vastaan näiden maiden alueelta käsin. Suomi on kutsunut Yhdysvallat osallistumaan vuonna 2021 järjestettävään sotaharjoitukseen, joka tulee olemaan suurin koskaan Suomessa järjestetty harjoitus.
Maat ovat vuodesta 2013 lähtien joka toinen vuosi osallistuneet Arctic Challenge Exercise -nimiseen Naton lentosotaharjoitukseen. Ruotsin ja Suomen isäntämaasopimusta käytetään sotaharjoituksiin Nato-maiden kanssa. Tähän asti suurimpaan sotaharjoitukseen Ruotsissa – Aurora 17 – osallistuivat myös USA, Suomi, Norja, Ranska, Tanska, Viro ja Liettua.
Suomi ja Nato ovat aloittaneet laajan turvallisuusyhteistyön. Lokakuussa 2017 Jens Stoltenberg avasi Suomessa keskuksen kyberuhkia vastaan (www.hybridcoe.fi).
Ruotsi tekee yhteistyötä Riiassa olevan StratComin kanssa (Nato Strategic Communication Centre of Excellence).
Militarisointi etenee
11.12.2017 EU:n neuvosto päätti perustaa hankkeen puolustusalan pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä (Permanent Structured Cooperation – PESCO). Tarkoitus on yhdessä kehittää puolustusvalmiutta ja rahoittaa yhteisiä projekteja. Maat sitoutuvat asevarusteluun. 25 EU:n jäsenvaltiota osallistuu, mukaan lukien Suomi ja Ruotsi. Tanskalla on poikkeuslupa olla osallistumatta EU:n sotilasyhteistyöhön.
Vidselin testausalue NEAT (North European Aerospace Test range) sijaitsee Norrbottenissa. Se on Euroopan suurin testausalue uusille asejärjestelmille, miehittämättömille lennokeille, hävittäjille ja satelliiteista ohjattaville raketeille. Tällä alueella Israel ja USA ovat kehittäneet avaruudesta käsin ohjattuja asejärjestelmiään, esimerkiksi miehittämättömiä lennokkeja, joita Israel on käyttänyt hyökätessään Gazaan. Alueella on käyty paljon sotaharjoituksia kymmenen viime vuoden aikana.
Maailman suurin sateliittien signaalien vastaanottoasema Esrange sijaitsee lähellä Kiirunaa. Se tuottaa kuvamateriaalia strategisista alueista länsiliittoutuman sotilasviranomaisille. Kiirunassa on toinen kahdesta satelliitteja varten perustetusta Galileo-asemasta, jotka kuuntelevat satelliittisignaaleja ja vastauksia maa-asemilta. Ruotsin Lerkilissä on Yhdysvaltojen ja Britannian jälkeen maailman kolmanneksi suurin tiedusteluasema.
Viholliskuvien muodostumista pitää ehkäistä
Tänä päivänä valtiot käyttävät uhkaa, pelottelua ja erilaisia väkivallan muotoja saavuttaakseen lyhytnäköisiä, kansallisia päämääriään. Lopputulema voi olla, että kaiken tuhoaa ydinsota.
Ristiriidat pitää analysoida kaikkien
osapuolten näkökulmista, ei uhkina vaan yhteisinä ongelmina, jotka
tulee ratkaista kaikkia kunnioittaen. On tärkeää, että vältetään
turhaa vastakkainasettelua. Tulee ehkäistä viholliskuvien
muodostumista.
Ihmisten pelot mahdollistavat asevarustelun. Me suosittelemme vuoropuhelua joka tasolla, taloudellista ja kulttuurivaihtoa sekä diplomatiaa.
YK:n peruskirjassa kannustetaan rauhanomaisten keinojen käyttöön konfliktiratkaisuissa. Voimavarat tarvitaan ihmisten hyvinvointiin, ei sotaan ja tuhoon. Sodat johtavat pakolaisvirtoihin, kärsimykseen ja uusiin konflikteihin.
Ihmisten pelot mahdollistavat asevarustelun. Me suosittelemme vuoropuhelua joka tasolla, taloudellista ja kulttuurivaihtoa sekä diplomatiaa.
YK:n peruskirjassa kannustetaan rauhanomaisten keinojen käyttöön konfliktiratkaisuissa. Voimavarat tarvitaan ihmisten hyvinvointiin, ei sotaan ja tuhoon. Sodat johtavat pakolaisvirtoihin, kärsimykseen ja uusiin konflikteihin.
Meidän tulee yhdessä vastustaa Naton
sotavalmisteluja. Meidän täytyy yhdessä osoittaa mieltä
sotaharjoituksia ja asevarustelua vastaan.
Vetoomus kokonaisuudessaan:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti