Toukokuun
alussa uutiset kertoivat, että Makedoniassa on mielenosoituksia
hallitusta vastaan ja lisäksi väkivaltainen mellakka. Kosovon
rajalla olevaan Kumanovoon hyökkäsi lähes 50 automaattiasein ja
pommein varustettua taistelijaa. Taisteluissa kuoli 8 poliisia ja 37
haavoittui. 14 terroristia sai surmansa ja 30 pidätettiin.
Yle
kirjoittaa 17.5. nettisivuillaan tapauksesta näin: ”..Makedoniaa
koettelee viikko sitten maan pohjoisosassa tapahtunut verinen
yhteenotto. Poliisin tekemästä ratsiasta alkaneessa verilöylyssä
kuoli viime viikonloppuna 14 albaania ja kahdeksan poliisia Kumanovon
kaupungissa.”
Valtamedia
ei maininnut sanallakaan, ketä nämä ”terroristit” olivat, vaan
annettiin ymmärtää, että he
vastustavat pääministeri Nikola
Gruevskia. Ei
kerrottu, että hyökkääjistä 18 oli Kosovon albaaneja,
jotka olivat tulleet Makedoniaan laittomasti. Eikä kerrottu, että
Kosovossa lähellä Makedonian
rajaa, Kumanovon lähellä siis, on Yhdysvaltojen toiseksi suurin
sotilastukikohta Euroopassa, Camp Bondsteel. Joidenkin tietojen
mukaan aseet ja osa hyvin koulutetuista asemiehistä olisi kotoisin
sieltä.
Albaanien
Kansallinen vapautusrintama otti myöhemmin vastuun tästä
hyökkäyksestä ja sanoi, että ne tulevat jatkumaan. Mitä
Makedoniassa oikein on tekeillä?
Yhdysvallat
opposition tukena
Valtamedian
mukaan toukokuussa Makedonian pääkaupunki Skopjessa oli ”valtavia”
mielenosoituksia, joissa ”vihainen massa” vaati pääministeri
Gruevskin eroa. Ylen mukaan syynä oli salakuunteluskandaali, joka paljastui jo talvella. Jutun mukaan mielenosoittajat uhkasivat
leiriytyä torille ja olla siellä siihen saakka kunnes pääministeri
eroaa. Jotain tuttua?
Merkittävä osa Makedonian albaaneista kannattaa oppositiota ja yhteistyötä Yhdysvaltain,
Naton ja EU:n kanssa. Oppositiojohtaja
Zoran
Zaev on
USA:n suosiossa. USA:n
Makedonian suurlähettiläs Jess
Baily on
myös julkisesti tukenut Zaevin puoluetoveria ja entistä presidentti
Branko
Crvenkovskia,
kun tämä on kutsunut
nuorisoa
tekemään värivallankumousta Skopjen kaduille. Crvenkovski lienee
saanut rahoitusta USA:n siihen tarkoitukseen käyttämiltä
järjestöiltä kuten National Endowment for Democracy (NED), Freedom
House ja George
Sorosin
Open Society Institute (OSI)
.
.
Venäläinen
toimittaja Konstantin Katshalin vertasi Makedonian toukokuisia
tapahtumia Ukrainan kriisin alkutapahtumiin. Prosessi etenee saman
mallin mukaan. Eräs makedonialainen lehti julkaisi äskettäin
vertailevia kuvia Makedonian ja Ukrainan Maidan-tyyppisistä
mielenosoituksista. Niistä nähdään, että mielenosoittajilla
on samat vaatimukset. Makedonian tiedustelupalvelu onkin saanut
haltuunsa aineistoja, jotka todistavat Yhdysvaltain Euraasian
apulaisulkoministeri Victoria Nulandin yritykset aloittaa
Balkanilla samanlainen vallanvaihtoprosessi kuin Ukrainassa.
Tällä
kertaa ”värivallankumous” tyrehtyi alkuunsa, ainakin
toistaiseksi. Makedonian Maidania ei saatu aikaan. Toistaiseksi.
Venäjän
kaasuputkihanke hiersi, mutta Gruevski taipui
Makedonia
pääsi EU:n jäsenehdokkaaksi vuonna 2005, mutta neuvottelut eivät
ole edenneet. Pääministeri Gruevski ei ole halunnut asettaa
Venäjälle EU.n talouspakotteita, vaan päinvastoin on aiemmin
halunnut lähentyä Venäjää. Tässäkin olisi jo syytä masinoida
kansan tyytymättömyydestä ”värivallankumous”, jota jo
toukokuussa tehtiinkin.
Tärkein
syy vallanvaihtopyrkimyksiin silloin lienee ollut
Venäjän
Turkish Stream -kaasuputkihankkeen estäminen. Yhdysvallat
ja EU saivat aikaisemmin torpatuksi Venäjän suunnitteleman South
Stream -kaasuputkihankkeen, jolla olisi toimitettu kaasua Kaakkois-
ja Keski-Eurooppaan sekä Italiaan. Mutta Venäjä sai tämän
jälkeen Turkin kanssa sovittua uudesta reitistä kaasuputkelle. Se
jatkaisi kulkuaan Turkin jälkeen mahdollisesti Makedonian läpi.
Kaasun
toimittaminen Balkanille lisäisi Venäjän vaikutusvaltaa alueella.
Tämä olisi myrkkyä Yhdysvalloille. On siis saatava aikaan kaaos
Makedoniassa. Sen jälkeen sinne istutettaisiin USA-mielinen
hallitus, joka estäisi putken rakentamisen Makedonian läpi.
Mutta
Makedonian Maidan hiljeni nopeasti. Jotain tapahtui kulisseissa.
Pääministeri Gruevski ilmoitti 28.5., että Makedonia ei osallistu
Venäjän kaasuputkihankkeeseen ellei Venäjä ja EU:n komissio pääse
siitä sopimukseen. Samassa puheessa hän myös korosti, että
strategisesti tärkeät päätöksensä Makedonia tekee
”euro-atlanttisen suuntautumisensa pohjalta”. Maa, joka aikoo
liittyä Euroopan yhteisöön, noudattaa tietenkin tiettyjä
periaatteita, hän lisäsi.
Gruevski
ei ilmeisesti halua Ukrainan presidentti Janukovichin kohtaloa.
Nationalistinen
haave Suur-Albaniasta
Kosovon
albaanien sekaantumisella Makedonian asioihin on omakin syynsä:
haave Suur-Albaniasta. Sen toteuttamiselle kaikkinainen epävakaus
Balkanilla on hyödyksi. Se
muodostuisi, kun Albania ja Kosovo yhdistyisivät. Se on
kansallismielinen hanke, joka Albanian ja Kosovon lisäksi ulottuu
rajojen yli Serbiaan, Makedoniaan, Montenegroon ja Kreikkaan. Sekä
albanialaiset että kosovonalbanialaiset nationalistit ovat tätä
haavetta toistuvasti esitelleet. Aseelliset terroristihyökkäykset
liittyvät tähän albanien nationalismiin. Muun muassa Makedonian
asukkaista noin 25 prosenttia on etnisiä albaaneja,
Yhdysvalloille
Suur-Albania saattaisi sopia. Nykyään Balkanilla ainoa USA:n
todellinen ystävä on pieni näennäisvaltio Kosovo.
Albaanien
yritys toteuttaa Suur-Albania -hanketta saattaisi taas räjäyttää
Balkanin ruutitynnyrin ja johtaa sisällissotiin niissä Balkanin
maissa, joissa on kansallismielisiä albaaneja.
Lähteitä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti