torstai 14. toukokuuta 2009

Kaikkien aikojen puhallus

Johdannaismarkkinat, pyramidiyhtiö, portfoliosijoitus, Hex, Nasdaq, Nikkei… pörssimaailman käsitteet ovat minulle käsittämättömiä. Olen näihin aikoihin saakka ajatellut, että tuo maailma ei kuulu minulle. Minun ei tarvitse ymmärtää, mitä siellä tapahtuu. Luulen, että näin on monen muunkin tavallisen tallaajan kohdalla.

Nyt tuon höttökapitalismin romahdus on levinnyt nopeasti kaikkialle, kuin todellinen pandemia. Se kuuluu kuin kuuluukin meille kaikille, koska me olemme sen maksajia. Meitä uhkaa nyt julkisten palvelujen säästökuuri ja työttömyys, vaikka meillä ei ole osaa ei arpaa, ei osakkeita eikä johdannaisia.

Länsimaiset valtiot ovat myöntäneet tähtitieteellisiä summia kuilun reunalla keikkuville rahoituslaitoksille ja suuryrityksille. Pelkästään Yhdysvallat on äskettäin päättänyt antaa lisää tukea 600 miljardia dollaria. Viimevuotista tukisummaa en enää muista. Kapitalismi 09 -seminaarissa Yorkin yliopiston professori Stephen Gill arvioi, että yhteiskunnan tukea kapitalismille on tähän mennessä myönnetty koko maailmassa 4,1 biljoonaa dollaria. Biljoona on 1000 miljardia.

Mistä ihmeestä nuo rahat yhtäkkiä löytyivät? Rahaa ei ole koskaan löytynyt nälän poistamiseen maailmasta, eikä puhtaan veden hankkimiseen kaikkien maailman lasten juoda.

Tämä on kaikkien aikojen puhallus. Luulen, että siellä pörsseissä on myyty lähinnä pullotettua ilmaa, hyvällä voitolla. Vuosikausia jotkut huijarit ovat käärineet taskuihinsa selvää rahaa voittoina, osinkoina, optioina. Sitten joku avasi sen pullon ja totesi, että se on tyhjä. Rahat ovat kuitenkin jo turvassa rikkaitten taskuissa.

* * *
Ei niin perusteellista pahaa ettei jotain hyvääkin. Tämä kriisi on tuonut kapitalismin - sen oikealla nimellä - kaikille keskustelupöydille, seminaareihin ja mediaankin. Parhaimmillaan kysytään, onko kapitalismi lainkaan kestävä talousjärjestelmä. Vastaukset vaihtelevat.

Hyvää on myös se, että uusliberalismia kritisoivat nyt muutkin kuin pelkästään kommunistit.. Laajasti myönnetään, että rahoitusmarkkinoiden täydellinen vapaus johtaa kriiseihin. On jo vaadittu hiukan yhteiskunnan sääntelyä, kun ihmisen ahneus ei näytä tuntevan mitään rajoja.

Monet uskovat nyt, että työväen aatteilla olisi kysyntää. Laajat vasemmistofoorumit pohtivat, mitä vasemmiston pitäisi tehdä. Kirjoja kirjoitetaan ja julistuksia laaditaan.

Olemme innokkaasti hoilanneet vuosikymmeniä, että ”…ei synny oikeutta ilman taistelua, ei taistelua ilman yhteistä rintamaa…”. Siinäpä on lyhyesti sanottuna suuri viisaus. Mutta yhteisen rintaman syntymiseen on edelleen pitkä matka. Esimerkiksi tulevat EU-vaalit osoittavat ikävästi, että laajaa vasemmiston yhteistyötä ei vielä ole olemassa täälläpäin maailmaa. Ehkä jonain päivänä on - mutta minä vuonna, sitä en ryhdy ennustamaan.

Ei kommentteja: