sunnuntai 20. joulukuuta 2015

Arvon mekin ansaitsemme

Kuuma pakolais- ja rasismikeskustelu kiehuu nyt Suomessa. Sen kuplissa voi haistaa kovien asenteiden lisääntymisen. Eräs rasismin alalaji, ikärasismi, ei sekään osoita vähenemisen merkkejä. Vanhat ihmiset ovat Suomessa halveksittu ja monella tapaa syrjitty ihmisryhmä. Toisenlaisia asenteita on monissa muissa kulttuureissa, erityisesti alkuperäiskansojen keskuudessa.

Turvapaikanhakijat herkästi yleistetään raiskaajiksi ja terroristeiksi. Yleistyksiä käytetään myös silloin, kun halutaan leimata eläkeläiset ”alempaan rotuun” kuuluviksi. Kaikki ovat dementoituneita, vaipoissa makaavia hoidettavia. Puhuvat päät tv-studioissa kauhistelevat ”huoltosuhdetta” ja eläkeläisten määrän kasvua. Asenteita on muokattu siihen suuntaan, että on ollut mahdollista - ja hyväksyttävääkin - leikata eläkeläisten toimeentuloa vuosi vuodelta, jo vuosikymmeniä. Samaan aikaan on sairaiden vanhusten hoitoresurssit leikattu henkitoreisiin.

Todellinen tilanne on se, että 87 prosenttia eläkeikäisistä ei käytä säännöllisesti sosiaali- ja terveyspalveluja. Ei sen enempää kuin muukaan väestö, jopa vielä vähemmän, ja sosiaalipalveluja aivan minimaalisesti verrattuna esimerkiksi lapsiperheisiin Vielä 75 vuotta täytettyään eläkeläisistä lähes 80 prosenttia tulee toimeen omillaan, tosin kituuttaen ja säästäen. Siihen nämä pula-ajan lapset ovat tottuneet.

Eläkepommi olikin suutari

Minne hävisi se paljon mainostettu eläkepommi? Sillä uhkailtiin 1990-luvulta alkaen. Poliitikot vakuuttivat, että emme selviä suurten ikäluokkien eläkkeiden maksusta, koska seuraavat ikäpolvet ovat niin paljon pienempiä. ”Eläkepommin” varjolla aloitettin sitten eläkkeiden ostovoiman leikkaaminen.

Nyt suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, mutta mikäänlaista räjähdysta en ole kuullut. Se pommi olikin suutari.

On käynyt päinvastoin kuin poliitikot pelottelivat. Työnantajilta ja työntekijöiltä vuosittain kerätyt eläkevakuutusmaksut ovat ylittäneet ulos maksettujen eläkkeiden määrät vuoteen 2013 saakka. Ylijäämistä on kerätty mahtava summa eläkerahastoihin, 176 miljardia euroa (syyskuun lopussa 2015).. Eläkerahastojen sijoitusten pelkkä tuotto oli 12 miljardia vuonna 2014. Rahastoja ei ole tarvinnut vieläkään käyttää eläkkeiden maksuun, vaan pieni vaje kerättyjen maksujen ja maksettujen eläkkeiden välilläon voitu kattaa pienellä osalla sijoitusten tuotoista. Vuonna 2013 tuotoista otettiin 600 miljoonaa euroa.

Samaan aikaan osa eläkeläisistä on pikku hiljaa päätynyt köyhyysrajan alapuolelle. EU:n määrittelemän köyhyysraja yhden hengen taloudessa on 1166 euroa. Sen alapuolella elää yli 75-vuotiaista 20 %, yli 85-vuotiaista 30 % ja 100-vuotiaista lähes puolet. Missään muualla Länsi-Euroopassa köyhyys ei kasaudu ikäihmisiin kuten Suomessa.

Hölmöläisten hommaa

Vanhusväestön halveksuntaa ja syrjintää edustaa vuonna 1995 eläkkeiden taitetun indeksin käyttöönotto. Sillä eläkkeiden ostovoimaa on leikattu joka vuosi 20 vuoden ajan vähintään yhdellä prosentilla per vuosi. Taitettu indeksi tarkoittaa, että eläkkeet tarkistetaan vuosittain tammikuun alussa työeläkeindeksillä, jota laskettaessa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,2 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,8. Vuonna 1995 eläkkeet olivat keskimäärin 60 palkoista, nyt enää 47 prosenttia. Vuosina 1995 - 2014 palkkatason nousu oli 88 % ja työeläkkeiden 46 % (1)

Suomen nykyinen työeläkeindeksi on ollut EU-maiden seitsemänneksi heikoin painottaessaan palkkatason muutoksen sijasta hintatasoa. Puhdas palkkatasoindeksi on yhä käytössä maailman parhaiksi arvioiduissa eläkejärjestelmissä Alankomaissa ja Tanskassa.

Vuosina 1995 - 2014 eläkerahastoihin kartutetut varat ovat yli nelinkertaistuneet ja ne ovat seitsemän kertaa enemmän kuin yhden vuoden maksetut eläkkeet

Eläkkeistä säästäminen on ollut typeryyden huippu. Säästetyt rahat eivät ole menneet valtion kassaan, vaan työeläkeyhtiöille. Valtio ja kunnat sen sijaan ovat menettäneet verotuloja ja työpaikkoja. Eläkeläisten tulot menevät pääosin kotimaiseen kulutukseen ja palvelujen ostamiseen ja siten osa palautuu valtiolle arvonlisaveron kautta. Lisäksi asumistuki- ja toimeentulotukimenot kasvavat eläkkeiden pudotessa köyhyysrajan alle. Yhteiskunta on siis pelkästään menettänyt rahaa taitetulla indeksillä. Ja eläkerahastot ovat turvonneet.
.
Ambulanssitoimintaa ja omaishoitoa

Aktiiviset eläkeläiset, siis 87 prosenttia eläkkeensaajista, ovat valtava voimavara yhteiskunnalle. Suuri enemmistö tekee jotain auttamistyötä ja lisäksi monenlaisia vapaaehtoistöitä.

Lapsiperheissä isovanhemmat ovat usein kuin ambulansseja, jotka hälytetään paikalle lapsen tai vanhemman sairastuessa. Kuinka monta työpäivää vuosittain pelastetaan kansantaloudelle isovanhempien hoitotyön avulla? Joku voisi tutkia asiaa. Myös lyhytaikaista keikkatyötä tekevät joutuvat järjestämään lastenhoidon usein ilman päiväkotipaikkaa. Jotkut isovanhemmat hoitavat lapsenlapsiaan kokopäiväisesti säästäen sillä tavoin yhteiskunnan päivähoitomenoja..

Suuri kansantaloudellinen merkitys on myös omaishoidolla. Tällä hetkellä Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 omaishoitotilannetta (2), joista 60 000 on vaativia eli ne sitovat hoitajan hoitotyöhön 24/7. Vain pieni osa kaikista omaishoitajista on lakisääteisen omaishoidon tuen piirissä. Laissa omaishoitajaksi määritellään henkilö, joka on tehnyt toimeksiantosopimuksen läheisensä omaishoidosta kunnan kanssa. Omaishoitosopimuksia oli Suomessa vuonna 2014 vain 43 000.

Yli puolet omaishoitajista on itsekin eläkeiässä ja neljännes heistä on yli 75-vuotiaita. On laskettu, että omaishoidon varassa olevien vanhusten hoitaminen laitoksissa tulisi maksamaan yhteiskunnalle noin 3,5 miljardia euroa vuodessa. Kunnat maksavat omaishoidon tukea ja kustantavat palveluja noin puolen miljardin euron verran, joten nettohyöty on 3 miljardia. Tästä yli puolet yhteiskunnalle tuottavat eläkeikäiset. Tavallinen tapaus on, että vanhus hoitaa huonokuntoista ja/tai dementoitunutta puolisoaan tietämättä, että on omaishoitaja eikä sen vuoksi ole edes hakenut mitään tukea.

Vanhustenhoito, leikkaajien lempilapsi 

Järkyttävintä ikäihmisten halveksuntaa osoittaa se, että sairaiden vanhusten hoito on monissa hoitopaikoissa epäinhimillistä, säästösyistä.. He kärsivät aliravitsemuksesta. He kärsivät janosta. Ulkoiluttamiseen ei riitä hoitajia. Vaipoissa makaavien vaippoja ei vaihdeta riittävän usein, ja siitä seuraa kärsimyksen lisäksi ihottumia. Media on raportoinut näistä epäkohdista ainakin 15 vuotta. Ja mitä on tapahtunut? Leikkaaminen jatkuu aina vaan.

Hoitoresursseja on leikattu 1990-luvulta alkaen Ensin lopetettiin pääosa hoitopaikoista. Niin sanottuja vanhainkoteja, joita ennen 1990-lukua oli jokaisessa kunnassa, ei enää ole. Jäljellä olevista hoitopaikoista leikataan resursseja vuosittain. Tämäkin hallitus aikoo pienentää hoitohenkilökunnan mitoitusta 0,5 hoitajasta per hoidokki 0,4:ään.

Vanhukset, nuo hyvinvointivaltion veteraanit, ansaitsisivat ”subjektiivisen päivähoito-oikeuden”. Kaikilla pitää olla oikeus päästä säädylliseen hoitopaikkaan sitten, kun ei enää kykene selviytymään arkielämästä.

Saksasta mallia

Suomessa voitaisiin ottaa oppia vaikka Saksasta. Taloussanomien (3) mukaan Saksassa osataan jo arvostaa ikäihmisten panosta yhteiskuntaan. He kelpaavat myös työelämään ja tietysti monenlaisiin vapaaehtoistöihin..

Saksassa eläkeläisiä arvostetaan kuluttajina ja jopa talouden vetureina. Kauppa alkoi määrätietoisesti vedota heihin 2000-luvun puolessa välissä. Markkinoiden nuorisokultti tai aikuisiin lasten kautta vetoaminen on Saksassa korvautumassa vanhempia polvia puhuttelevalla ”nuorekkuuskultilla”. Teollisuuden ja kaupan parhaimmat asiakkaat ovat siirtymässä yhä kypsempään ikään, ja varsinkin 65-75-vuotiaiden kotitalouksissa kuluttajilla on eniten aikaa ja halua hemmotella itseään. Ja myös rahaa, siis Saksassa.

Suomen hallitus etsii nyt hiki hatussa talouden vetureita. Hallituksemme seuraa yleensä mielellään Saksan mallia - mikä ettei tässäkin asiassa. Se voisi nimetä 1,4 miljoonaa eläkeläistä talouden vetureiksi.

Mutta pahasti jälkeenjääneillä eläkkeillä ei veturi kovin paljon taloutta vedä. Jos eläisimme inhimillisessa yhteiskunnassa, voitaisiin eläkkkeiden jälkeenjääneisyyttä korjata eläkerahastojen tuotoilla. Yhden vuoden tuotto, esimerkiksi 12 miljardia, riittäisi hulppeaan korotukseen niille pieneläkeläisille, jotka elävät kädestä suuhun. Sillä saataisiin jälkeenjääneisyys paikattua. Korotuksesta eläkeläiset maksaisivat valtion kassaan veroina ja arvonlisäveroina ainakin 50 prosenttia ja lopulla nostaisivat palvelualojen ja muita yrittäjiä uuteen nousuun.

Ikäihmiset ovat yhteiskunnan voimavara, jota tarvitaan yhä enemmän paikkaamaan hyvinvointivaltion pahasti repeileviä turvaverkkoja. Yhteiskunnan muuttumista inhimillisemmäksi ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa vielä näy.


tiistai 3. marraskuuta 2015

Rasistiset asenteet ovat nyt salonkikelpoisia


Kovin montaa vuotta ei ole siitä, kun Suomen kansan enemmistö vielä nauroi Jussi Halla-ahon ajatuksille ja varsinkin hänen omalle nettiyhteisölleen Hommafoorumille, jossa kohisi hurja muukalasivihamielisyys. ”Suvakit” (suvaitsevaiset) ja ”mokuttajat” (monikulttuurisuuden kannattajat) saivat siellä rääväsuista ryöpytystä.

Tämä minunkin vaatimaton blogini, jota juuri kukaan ei seurannut, joutui kerran hommalaisten hyökkäyksen kohteeksi, olikohan vuonna 2010. Yhtäkkiä erääseen yhteiskunnan monikulttuurisuutta kannattavaan tekstiini sateli kymmenittäin kommentteja. Olin tägännyt tekstiin Halla-ahon nimen. Minulla oli kuitenkin sensuuri päällä eli kommenttien julkaiseminen vaati blogistin hyväksymisen. Sen vuoksi blogiin tulleet kommentit olivat aika asiallisia ja tietenkin julkaisin ne sitä mukaa kuin ehdin. Vastaamaan en ehtinyt kuin pari kertaa.

Lähes sataprosenttisesti kommentit tulivat Hommafoorumilta. Menin tutkimaan, mikä se sellainen on. Siellä ”typerä” blogikirjoitukseni sai foorumin oman sanaston mukaisen tuomion. Toivotiin muun muassa, että ”neekeri raiskaisi sinisilnäisen mokuttajan”.

Nyt Suomessa on tilanne sellainen, että Halla-aho luultavasti nauraa. 

Hommafoorumin ajatusmaailma on läpäissyt laajasti yhteiskunnan. Sosiaaliseesa mediassa on pilvin pimein ”hommafoorumeita”. Halla-ahon ajama jyrkkä islamin vastaisuus on iskeytynyt myös monien suvakkien sieluun. Arabeihin kohdistuva, rasismille ominainen yleistäminen alkaa olla keskustelujen mainstreamia. Nehän kaikki raiskaavat, ryöstävät ja elelevät lopun ikäänsä Suomen sosiaaliturvalla.

Suomalaisten piilossa muhinut muukalaisvihamielisyys purskahti hämmästyttävän nopeasti pintaan. SSS-hallitutus auttoi omilla päätöksillään tätä kehitystä. Sen aikomat leikkaukset ovat nyt turvapaikanhakijoiden syytä. Kukaan ei enää muista sitä, että päätökset pienituloisimpiin kohdistuvista leikkauksista tehtiin jo kesäkuussa. Silloin pakolaistulvasta ei ollut mitään tietoa.

Uskooko joku todella, että hallitus ei leikkaisi eläkeläisiltä, jos Suomeen ei olisi tullut yhtään turvapaikanhakijaa?

keskiviikko 10. kesäkuuta 2015

Makedonian Maidan kuivui kasaan - toistaiseksi

Toukokuun alussa uutiset kertoivat, että Makedoniassa on mielenosoituksia hallitusta vastaan ja lisäksi väkivaltainen mellakka. Kosovon rajalla olevaan Kumanovoon hyökkäsi lähes 50 automaattiasein ja pommein varustettua taistelijaa. Taisteluissa kuoli 8 poliisia ja 37 haavoittui. 14 terroristia sai surmansa ja 30 pidätettiin.

Yle kirjoittaa 17.5. nettisivuillaan tapauksesta näin: ”..Makedoniaa koettelee viikko sitten maan pohjoisosassa tapahtunut verinen yhteenotto. Poliisin tekemästä ratsiasta alkaneessa verilöylyssä kuoli viime viikonloppuna 14 albaania ja kahdeksan poliisia Kumanovon kaupungissa.”

Valtamedia ei maininnut sanallakaan, ketä nämä ”terroristit” olivat, vaan annettiin ymmärtää, että he vastustavat pääministeri Nikola Gruevskia. Ei kerrottu, että hyökkääjistä 18 oli Kosovon albaaneja, jotka olivat tulleet Makedoniaan laittomasti. Eikä kerrottu, että Kosovossa lähellä Makedonian rajaa, Kumanovon lähellä siis, on Yhdysvaltojen toiseksi suurin sotilastukikohta Euroopassa, Camp Bondsteel. Joidenkin tietojen mukaan aseet ja osa hyvin koulutetuista asemiehistä olisi kotoisin sieltä.

Albaanien Kansallinen vapautusrintama otti myöhemmin vastuun tästä hyökkäyksestä ja sanoi, että ne tulevat jatkumaan. Mitä Makedoniassa oikein on tekeillä?

Yhdysvallat opposition tukena

Valtamedian mukaan toukokuussa Makedonian pääkaupunki Skopjessa oli ”valtavia” mielenosoituksia, joissa ”vihainen massa” vaati pääministeri Gruevskin eroa. Ylen mukaan syynä oli salakuunteluskandaali, joka paljastui jo talvella. Jutun mukaan mielenosoittajat uhkasivat leiriytyä torille ja olla siellä siihen saakka kunnes pääministeri eroaa. Jotain tuttua?

Merkittävä osa Makedonian albaaneista kannattaa oppositiota ja yhteistyötä Yhdysvaltain, Naton ja EU:n kanssa. Oppositiojohtaja Zoran Zaev on USA:n suosiossa. USA:n Makedonian suurlähettiläs Jess Baily on myös julkisesti tukenut Zaevin puoluetoveria ja entistä presidentti Branko Crvenkovskia, kun tämä on kutsunut nuorisoa tekemään värivallankumousta Skopjen kaduille. Crvenkovski lienee saanut rahoitusta USA:n siihen tarkoitukseen käyttämiltä järjestöiltä kuten National Endowment for Democracy (NED), Freedom House ja George Sorosin Open Society Institute (OSI)
.
Venäläinen toimittaja Konstantin Katshalin vertasi Makedonian toukokuisia tapahtumia Ukrainan kriisin alkutapahtumiin. Prosessi etenee saman mallin mukaan. Eräs makedonialainen lehti julkaisi äskettäin vertailevia kuvia Makedonian ja Ukrainan Maidan-tyyppisistä mielenosoituksista. Niistä nähdään, että mielenosoittajilla on samat vaatimukset. Makedonian tiedustelupalvelu onkin saanut haltuunsa aineistoja, jotka todistavat Yhdysvaltain Euraasian apulaisulkoministeri Victoria Nulandin yritykset aloittaa Balkanilla samanlainen vallanvaihtoprosessi kuin Ukrainassa.

Tällä kertaa ”värivallankumous” tyrehtyi alkuunsa, ainakin toistaiseksi. Makedonian Maidania ei saatu aikaan. Toistaiseksi.

Venäjän kaasuputkihanke hiersi, mutta Gruevski taipui

Makedonia pääsi EU:n jäsenehdokkaaksi vuonna 2005, mutta neuvottelut eivät ole edenneet. Pääministeri Gruevski ei ole halunnut asettaa Venäjälle EU.n talouspakotteita, vaan päinvastoin on aiemmin halunnut lähentyä Venäjää. Tässäkin olisi jo syytä masinoida kansan tyytymättömyydestä ”värivallankumous”, jota jo toukokuussa tehtiinkin.

Tärkein syy vallanvaihtopyrkimyksiin silloin lienee ollut Venäjän Turkish Stream -kaasuputkihankkeen estäminen. Yhdysvallat ja EU saivat aikaisemmin torpatuksi Venäjän suunnitteleman South Stream -kaasuputkihankkeen, jolla olisi toimitettu kaasua Kaakkois- ja Keski-Eurooppaan sekä Italiaan. Mutta Venäjä sai tämän jälkeen Turkin kanssa sovittua uudesta reitistä kaasuputkelle. Se jatkaisi kulkuaan Turkin jälkeen mahdollisesti Makedonian läpi.

Kaasun toimittaminen Balkanille lisäisi Venäjän vaikutusvaltaa alueella. Tämä olisi myrkkyä Yhdysvalloille. On siis saatava aikaan kaaos Makedoniassa. Sen jälkeen sinne istutettaisiin USA-mielinen hallitus, joka estäisi putken rakentamisen Makedonian läpi.

Mutta Makedonian Maidan hiljeni nopeasti. Jotain tapahtui kulisseissa. Pääministeri Gruevski ilmoitti 28.5., että Makedonia ei osallistu Venäjän kaasuputkihankkeeseen ellei Venäjä ja EU:n komissio pääse siitä sopimukseen. Samassa puheessa hän myös korosti, että strategisesti tärkeät päätöksensä Makedonia tekee ”euro-atlanttisen suuntautumisensa pohjalta”. Maa, joka aikoo liittyä Euroopan yhteisöön, noudattaa tietenkin tiettyjä periaatteita, hän lisäsi.

Gruevski ei ilmeisesti halua Ukrainan presidentti Janukovichin kohtaloa.

Nationalistinen haave Suur-Albaniasta

Kosovon albaanien sekaantumisella Makedonian asioihin on omakin syynsä: haave Suur-Albaniasta. Sen toteuttamiselle kaikkinainen epävakaus Balkanilla on hyödyksi. Se muodostuisi, kun Albania ja Kosovo yhdistyisivät. Se on kansallismielinen hanke, joka Albanian ja Kosovon lisäksi ulottuu rajojen yli Serbiaan, Makedoniaan, Montenegroon ja Kreikkaan. Sekä albanialaiset että kosovonalbanialaiset nationalistit ovat tätä haavetta toistuvasti esitelleet. Aseelliset terroristihyökkäykset liittyvät tähän albanien nationalismiin. Muun muassa Makedonian asukkaista noin 25 prosenttia on etnisiä albaaneja,

Yhdysvalloille Suur-Albania saattaisi sopia. Nykyään Balkanilla ainoa USA:n todellinen ystävä on pieni näennäisvaltio Kosovo.

Albaanien yritys toteuttaa Suur-Albania -hanketta saattaisi taas räjäyttää Balkanin ruutitynnyrin ja johtaa sisällissotiin niissä Balkanin maissa, joissa on kansallismielisiä albaaneja.

Lähteitä:


torstai 26. helmikuuta 2015

Helsingin arvokkaiden luontoalueiden nakertaminen jatkuu

Helsingin uudessa yleiskaavaluonnoksessa on paljon hyvää, etenkin sen tavoitteissa. Tavoitteiden toteutuminen tosin näyttää epävarmalta.

Kaupungin rakentuminen hyvin järjestetyn joukkoliikenteen varaan verkostokaupungiksi on hyvä tavoite. Raideliikenteen lisääminen on hyvä asia. Raideliikenteen solmukohtien tiivis ja korkea rakentaminen on viisasta. Myös kaupunkibulevardien rakentaminen keskustaan johtavien valtaväylien varrelle Kehä I:lle saakka on kannatettava idea, mikäli rakentaminen kohdistuu joutomaalle eikä virkistysalueelle.

Sen sijaan asukasmäärän lisäämistavoite 260 000 asukkaalla on epärealistinen. Helsingin asukasmäärä ei kasvanut edes raskaan lähiörakentamisen aikana noin paljon. Vaarana on kaupungin viihtyisyyden pilaaminen viheralueita tuhoamalla ja vääriin kohtiin tiivistämällä. Helsingin asukasmäärä joka tapauksessa kasvaa. Kaavoituksessa on otettava huomioon, että sen mukana myös viher- ja virkistysalueiden sekä palvelujen tarve kasvaa.

Vihdoinkin kaupunkisuunnittelu myöntää, että suuret, yhtenäiset luontoalueet ja kaupunkimetsät ovat tärkeitä kaupungille ja sen asukkaille. Ainakin tavoitteena se myönnetään. Kaupunkimetsät ja vapaat rannat ovat tärkeitä asukkaiden virkistäytymispaikkoja ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäjiä. Metsät ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä hiilen sitojina. Lisäksi ne puhdistavat ilmaa, toimivat meluesteinä ja ehkäisevät tulvia sitomalla sadevettä.

Hyvistä tavoitteista huolimatta yleiskaavassa jatketaan luontoalueiden nakertamista. Luontoa nakerretaan muun muassa Mustavuoren valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen eteläosassa, Uutelan kanavan itäpuolella, Ramsinniemellä ja keskuspuiston reunalla Hämeenlinnan väylän varrella. Luonnon nakertamisen sijaan voitaisiin rakentaa rohkeammin ylöspäin liikenteen solmukohdissa.

Luontoalueen laitaan rakentaminen ei tuhoa luontoa vain rakentamisalueen verran, vaan ainakin saman verran lisää. Asutuksen laitamille muodostuu ns. reunavyöhyke, joka ei enää ole aitoa luontoa. Asukkaat kuluttavat lähiluontoaan joka päivä raskaasti (muun muassa koiria ulkoiluttamalla). Sen vuoksi arvokkaiden luontokohteiden reunoja ei saa nakertaa.

Varsinainen merellisen, monimuotoisen luonnon täystuho on menneillään Vartiosaaren osayleiskaavassa. 
Vartiosaareen ei mahdu enää alkuperäistä luontoa, jos sinne rakennetaan asunnot 7000 asukkaalle ja lisäksi ns. saaristoraitiotielinja. Raitiotie tuo rakasta rakentamista myös Ramsinniemeen, koska missään kaupungissa maailmassa ei raitiotietä rakenneta metsään. Suunnitelma raitiotien varassa olevasta, saareen eristetystä isosta asuinalueesta on epärealistinen, joten tiet ja sillat toki rakennetaan myös autoliikenteelle. Ja se on se luonnon täystuho.


Vaihtoehto olisi kehittää Vartiosaarta parannetun vesiliikenteen varassa olevana virkistysalueena. Tällaista vaihtoehtoa ei ole asukkaille esitelty.

tiistai 24. helmikuuta 2015

Oscar-gaala hämmästytti

https://www.facebook.com/usauncut/photos/a.190167221017767.44131.186219261412563/929147727119709/?type=1&fref=nf

Maanantai-ilta meni katsellessa Oscar-gaalaa. Yleensä en ole sitä paljonkaan katsonut, mutta nyt juutuin hämmästyneenä seuraamaan. Elokuvien tekijät ottivat perusteellisesti kantaa tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolesta. Todella hienoja puheita kuultiin.

Gaalan juontajat ovat yleensä olleet typeriä ja niin oli nytkin. Mutta harmittaa vietävästi, että käänsin vähäksi aikaa Ylen uutisten puolelle. Siellä oli vielä typerämpi ”juontaja”, joten käänsin melko pian takaisin gaalaan huomatakseni, että suuri idolini Harry Belafonte oli juuri lopettelemassa kiitospuhettaan. Se oli varmaan illan paras puhe. Belafonte sai humanitaarisen erikoispalkinnon.

Paras kuulemani puhe oli Martin Luther Kingin kansalaisoikeustaistelua kuvaavan elokuvan Selma tekijöiltä. He totesivat, että kansalaisoikeustaistelu ei ole suinkaan päättynyt. Kaikenlaista sortoa on edelleen. USAn vankiloissa on nyt enemmän ihmisiä kuin oli aikoinaan orjina. Vangeista suurin osa on mustia miehiä. Kyyneleet silmissä oli monille, kun puhuja sanoi: "Ihmisoikeuksia poljetaan rankasti tänäkin päivänä USAssa" .

Parhaan elokuvan palkinnion voittanut meksikolainen Alejandro González Iñárritu toivoi kiitospuheessaan, että Meksiko saisi uuden paremman hallituksen, sellaisen, jonka Meksikon kansa ansaitsee (samaa toivon) ja että nämä maahanmuuttajat, jotka aikoinaan kansoittivat Pohjois-Amerikan, kohtelisivat hyvin nykyisiä meksikolaisia maahanmuuttajia. Lisäksi hän (vitsinä) toivoi, että Academy ei ala hänen voittonsa takia asettaa mamu-kiintiöitä Oscar-ehdokkuuksille.

Kauniin puheen homojen oikeudesta olla oma itsensä piti The Imitation Game -elokuvan käsikirjoituksesta palkittu Graham Moore.

Meryl Streep piti puheen naisten tasa-arvon puolesta. Eipä sitä ole USAssa eikä muissakaan maissa vielä saavutettu.

Dokumentti -elokuvien sarjan voitti Edward Snowdenista ja NSA:n valvontaskandaalista kertova dokkari Citizenfour. Hienoa, että se palkittiin USAssa! Dokkarin ohjaaja ja tuottaja Laura Poitras korosti kiitospuheessaan Snowdenin ja hänen kaltaistensa tietovuotajien merkitystä meille kaikille.

Irakin sodasta kertova Clint Eastwoodin elokuva American Sniper oli ehdolla kuudessa kategoriassa, mutta palkittiin vain äänitehosteistaan. Kannanotto sekin. Elokuvan on sanottu lietsovan vihaa ja väkivaltaa arabeja kohtaan. Eastwood itse on sanonut elokuvaansa sodanvastaiseksi. Täytynee käydä se katsomassa, että tietää, kuka puhuu totta. Tässä yhteydessä olisi ollut tilaisuus ottaa kantaa USAn sotapolitiikkaa vastaan, mutta eivät tainneet äänimiehet uskaltaa? En kuullut sitä kiitospuhetta.

Eräs liikuttava kohtaaminen nähtiin myös. Lady Gaga esitti upeasti laulun elokuvasta Sound of Music, jonka valmistumisesta on kulunut 50 vuotta. Esityksen jälkeen lavalle Gagaa halaamaan tuli itse Julie Andrews, joka lauleli sitä laulua 50 vuotta sitten. Halasivat pitkään. Olipa kaunis nainen edelleen tämä Julie, joka täyttää tänä vuonna 80 vuotta.

Oscar-gaalassa oli hämmästyttävä kavalkadi kunnon kannanottoja. Ne esitettiin todellisessa valtamediassa, koska Oscar-gaala televisioitiin yli sataan maahan. Ovatko ajat ja aikakaudet sittenkin muuttumassa?




perjantai 20. helmikuuta 2015

Mietteitä Vuosaaren kaavoituksesta

Helsingin uudessa yleiskaavaluonnoksessa, joka on nyt ollut nähtävillä, tunnustetaan laajojen yhtenäisten luontoalueiden merkitys. Luontoalueita ei pidä pilkkoa pieniksi viheralueiksi, jotka eivät oikeastaan ole luontoa, vaan ns. reuna-aluetta.

Vuosaaressa on laajoja metsäalueita ja siis aitoa luontoa. Ne ovat meille tärkeitä virkistymispaikkoja ja luonnon monimuotoisuuden kannalta välttämättömiä.

Uusi yleiskaava lähtee kuitenkin nakertamaan Mustavuoren kallioalueen eteläreunaa ja Uutelan kanavan itäpuolta. Aikoinaan asukkaille vakuuteltiin, että Uutelan kanava on rakentamisen ehdoton raja, vaan eipä olekaan. Nyt sinne ehdotetaan rakentamista.

Niinisaarentien pohjoispuolen vanha asemakaava, joka ulottui melkein luonnonsuojelualueelle, hylättiin helmikuussa 2009 ja kaupunkisuunnittelulautakunta kehoitti virastoa kaavoittamaan koko alueen virkistysalueeksi. Virasto ei tehnyt lautakunnan päätöksen mukaan, vaan jätti alueen kaavoittamatta, uinumaan tähän yleiskaavaan saakka. Nyt sinne suunnitellaan taas rakentamista.

Yleiskaavaluonnoksen käsittelyssa lautakunnassa 16.12.2014 vuosaarelainen valtuutettu Jape Lovén teki hyvät ehdotukset, joilla pienennettiin Meri-Rastilan rannan ja Mustavuoren eteläosan rakentamisvarausta. Kiitos Japelle siitä, että hän otti huomioon vuosaarelaisten enemmistön mielipiteet.

Lovénin laatima lausuma Mustavuoren osalta oli tällainen:.”Pienennetään Pohjois-Vuosaaren asuntovaltaista aluetta pohjoisesta siten, että Mustavuoren kokonaisuus säilyy rakentamattomana.”

Kaavan tekstiosaan tuo muutos ei kuitenkaan ole vaikuttanut. Siellä sanotaan: ”..yleiskaavassa osoitetaan alue edelleen rakentamiseen ja alueen suunnittelun pohjaksi otetaan edellisen asemakaavaluonnoksen kerrosalamäärä, n. 100 000 k-m2, joka tarkoittaisi asuntoja noin 2000 uudelle asukkaalle ”
Eli samat asemakaavapläntit meille taas tullaan tyrkyttämään (kuten Marja Piimies vihjaisi kaavan yleisöesittelyssä). Ei sinne muulla tapaa saa mahtumaan 2000 asukasta. Myös ”Uusien asuntojen määrä” -kartassa, jota vilautettiin eräässä kaavatilaisuudessa, Niinisaarentien pohjoispuolella oli melkoinen keskittymä. En löytänyt materiaalista nyt sitä karttaa.

Uudessa yleiskaavaluonnoksessa on eräs ongelma. Siinä ei määritellä rakentamisen ja luonnon välistä rajaa tarkasti. On vain merkitty sinne päin pikselineliöitä, jotka määrittävät rakentamisen määrän, mutta ei rajoja. Miten laajalle rakentaminen sitten leviää, riippuu siitä, mitä rakennetaan, torni- kerros- vai pientaloja.


Nyt on aika sanoa yleiskaavaluonnoksesta mielipiteensä. Siihen on jokaisella oikeus. Sen pitää olla virastossa viimeistään 27.2. Mielipiteen ei tarvitse olla pitkä ja kattava. Mustavuorella hiihtelijät voisivat kertoa virastolle vaikka vain sen, että Mustavuoren lenkkeilyaluetta ei saa rakentaa. Mielipide lähetetään kirjaamoon os. helsinki.kirjaamo@hel.fi



Puolueettomuus heitetty romukoppaan

Jouduin laatimaan yhdelle järjestölle tämmöisen kannarin, niin pistetään se nyt tännekin:

”Sodan ja rauhan kysymyksissä emme ole puolueettomia. Me olemme rauhan puolella”. Näin totesi presidentti Urho Kekkonen aikoinaan. Kauas on kuljettu noista ajoista.

Suomen hallituksen ministerit osallistuvat EU:n ulkopolitiikkaan, ottavat kantaa Venäjää vastaan ja asettavat sille pakotteita sekä tukevat Ukrainan sisällissodassa sen nykyhallintoa. Puolueettomuudesta ja suurvaltaristiriitojen ristiriitojen ulkopuolelle jäämisestä ei ole enää tietoakaan.

Sen sijaan että asettuu Ukrainan sisällissodassa toisen osapuolen puolelle Suomen hallituksen pitäisi keskittää voimansa siihen, että osapuolten välillä solmittu tulitaukosopimus kestää ja rauhanprosessi edistyy. Suomen pitäisi edistää neuvottelujen avaamista sotivien osapuolten välillä.

Viime aikaisessa Venäjän vastaisessa sotakiihkoilun ilmapiirissä Suomen hallitus on tehnyt vakavia Suomen turvallisuutta murentavia päätöksiä. On päätetty osallistua Naton ja jopa Yhdysvaltojen järjestämiin sotaharjoituksiin, joilla uhitellaan Venäjän lähipiirissä. Seuraava ilmasotaharjoitus on maaliskuussa.

Vakavin hallituksen virhe oli viime syyskuussa Naton kanssa solmittu ns. isäntämaasopimus. Sopimus valmisteltiin täysin salassa. Tietoa siitä alkoi tihkua viime keväänä ja kansa on ankarasti vastustanut Suomen alistamista sotilasliitto Naton hyökkäysalustaksi. Kohtalokas sopimus aiottiin muutamien poliitikkojen voimin solmia ilman eduskunnan käsittelyä nimittämällä sopimusta vain ”pöytäkirjaksi”, joka ei käsittelyä muka tarvitsisi. Hallituksen toimien laillisuudesta on tehty Suojelupoliisille useita tutkintapyyntöjä, joissa pyydetään selvittämään mm., rikkooko sopimus Suomen perustuslakia ja voimassa olevia kansainvälisiä sopimuksia.

Isäntämaasopimus tuo vakavan sotilaallisen uhan Suomelle. Käytännössä sopimus tekee Suomesta Naton eteentyönnetyn tukikohdan ja näin ollen Venäjän Natoa vastaan mahdollisesti suorittamien iskujen kohteen. Sopimus ei myöskään estä Naton ydinaseiden tuomista Suomeen. Tämä on todella iso uhkatekijä.

Myös Ruotsi allekirjoitti samana päivänä 4.9.2014 isäntämaasopimuksen Naton kanssa. Allekirjoituksesta huolimatta Ruotsi ei ole vielä hyväksynyt sopimusta. Ruotsissa se menee eduskunnan käsittelyyn. Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvistin mukaan ehdotus tuodaan  eduskuntaan vasta vuonna 2016. Suomen sopimus sen sijaan astuu voimaan heti allekirjoituksen jälkeen.

Suomen puolueettomuus onkin jo aiemmin muutettu hallituksen teksteissä ”liittoutumattomuudeksi.”. Liitoutumattomuuskaan ei pidä enää paikkaansa, kun isäntämaasopimus tekee Suomesta Naton liittolaisen.


Haluaako Suomen hallitus sotaa? Kansa ei halua.