maanantai 11. joulukuuta 2017

Hupsista keikkaa - mitä se Suomen kansa nyt...?

Suomen valtavirtamedia on harjoittanut järjestelmällistä Venäjän mustamaalausta ja Venäjän uhkalla peloittelua. Se pääsi kunnolla valloilleen vuodesta 2014 alkaen. Uhkakuvilla haluttiin muun muassa saada kansa myönteiseksi Nato-jäsenyydelle, massiivisille sotaharjoituksille, isäntämaasopimukselle ja USA:n sotilaiden ja sotakaluston läsnäololle ei-Natomaa Suomessa.
Päivittäin mediassa syötetty propaganda yleensä uppoaa kansaan. Esimerkki siitä, miten kansaa ohjaillaan propagandalla, on natsi-Saksa. Heillä oli oikein propagandaministeriö, jota johti Joseph Göbbels. Kun katselee iltapäivälehtien lööppejä kioskin kulmalla - erityisesti vuonna 2014 - tuntuu, että Göbbels on noussut haudastaan.

Nato-jäsenyyden kannatus laskusuunnassa

Osaan suomalaisista tuo vihapuhe on uponnut. Mutta omilla aivoillaan ajatteleviakin on paljon. Sen todistaa marraskuussa julkaistu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) Taloustutkimuksella teettämä mielipidetiedustelu. Siinä Nato-jäsenyyden kannatus on laskussa. Jäsenyyden kannattajia oli uudessa kyselyssä 22 %, kun heitä vuosi sitten oli 25 % . Korkeimmillaan kannatus oli vuonna 2014 (30 %). Vaikka median Venäjän uhka -propaganda jatkuu ja jatkuu, Naton kannatus on laskenut pikku hiljaa.
Nato-jäsenyyden vastustus sen sijaan on noususuunnassa. Kielteisesti Nato-jäsenyyteen suhtautuu 62 %. Viime vuonna heitä oli 61 %. Nyt etenkin nuorten aikuisten kriittisyys on kasvanut, sillä 25–34-vuotiaista Nato-jäsenyyttä kannatti vain 13 %, kun heitä edellisessä kyselyssä oli 27 %.
Samassa MTS:n tutkimuksessa kysyttiin, mikä suomalaisia huolestuttaa eniten. Kyselyssä oli listattu 19 eri uhkatekijää, joista sai valita tärkeimmät. Tulokset olivat yllättäviä niille, jotka odottivat Venäjän pelon putkahtavan esille. Valtavirtamedia ei paljonkaan uutisoinut tätä osaa kyselystä.

Pakolaiset ja terrorismi suurin huolenaihe

Kaikkein eniten suomalaisia huolestutti maailman pakolaistilanne, jonka koki uhkana 83 % suomalaisista. Toiseksi tuli kansainvälinen terrorismi (81 %), joka oli huolena selvästi kasvanut viime vuodesta, jolloin se oli 75 %.
Seuraavaksi suurimpia huolenaiheita olivat ilmastonmuutos (75 %) ja poliittiset ääriliikkeet (72 %). Merkittävää on, että viidenneksi suurimmaksi huolenaiheeksi koettiin työllisyystilanne (71 %). Se oli huolena kyllä laskenut vuodesta 2016, jolloin 84 % huolestui työllisyystilanteesta.
Seuraavaksi eniten pelättiin rasismia (69 %), joukkotuhoaseiden leviämistä (68 %) ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta Suomessa (67 %).
Euroopan talouden näkymät huolestuttivat useampaa (65 %) kuin Venäjän kehitys (62 %). Ensimmäistä kertaa MTS:n tutkimuksessa oli mukana myös Yhdysvaltain kehityksen aiheuttama huoli. Kuinka ollakaan, se huoli oli hivenen isompi kuin Venäjän kehityksen eli 63 %.
Median kova kohkaus Itämeren turvallisuustilanteen huononemisesta ei ole mennyt kansalle täydestä. Ko. huoli oli jopa alentunut viime vuodesta (64 %).
Turvapaikan hakijoihin (62 %) ja maahanmuuttajien määrän kasvuun (61 %) liittyvät huolet olivat pysyneet entisellä tasolla. Suomalaisten huoli Turkin (49 %) ja Ukrainan (43 %) tilanteista oli selvästi laskenut viime vuodesta.

Missä Venäjän uhka luuraa?

Venäjän sotilaallinen uhka oli toisessa kysymyspatteristossa. Siinä oli listattu kymmenen eri uhkamallia, joihin vastaajien mielestä Suomessa on lähimmän vuosikymmenen aikana ensisijaisesti varauduttava. Vastaajat valitsivat mielestään tärkeimmän, toiseksi ja kolmanneksi tärkeimmän uhkamallin.
Ensimmäiset sijat veivät maahamme kohdistuva terroriteko (54 %), kansainvälisen rikollisuuden kasvu (42 %) ja kansainvälisen talousjärjestelmän syvä, yleismaailmallinen kriisi (32 %). Hyvin oli valittu uhkakuvista todennäköisimmät.
Tämän jälkeen tulee vielä kuusi muuta uhkamallia, jotka olivat suomalaisista tärkeämpiä kuin Venäjän uhka. Se on viimeisellä sijalla. Varautumista Venäjän sotilaallisiin toimiin Suomea vastaan piti tärkeänä vain 17 % vastaajista.
Tämän tuloksen jälkeen valtavirtamedian toimituksissa on varmaan revitty hiuksia ja pohdittu, mikä on mennyt pieleen. Kaikki mahdollinen on tehty, mutta kansa ei usko Venäjän uhkaan.
Kannattaisiko kokeilla vaihteeksi rehellistä journalismia?


Ei kommentteja: